Karoliina Lundahl ei painonnostajana jättänyt ketäään kylmäksi. Lundahlin tapa valmistaa itsensä raudan voittajaksi oli yhtä sähinää, puhinaa ja jalkojen tömistelyä -- eikä hän onnistuneen noston jälkeen kätkenyt onneaan. Leveään hymyyn ja voiton kiljahduksiin Lundahlilla oli uransa aikana aihetta riittämiin: MM- ja EM-kisoissa Lundahlin kunniaksi hinattiin Suomen lippua salkoon 13 kertaa.
Kuuden maailman- ja seitsemän Euroopan mestaruuden lisäksi Oulun Pyrinnön nostajan palkintokaapissa on 18 himmeämpää arvokisamitalia.
Lundahlin tilille tuli myös kaksi olympiaedustusta: vuoden 1996 kisoissa lajina oli kuulantyöntö ja vuoden 2000 kisoissa painonnosto. Kuulantyönnön Suomen kaikkien aikojen tilastossa hänen ennätyksensä 18,28 on yhä kolmannella sijalla.
Hei Karoliina, missä päin maailmaa menet?
Hei vaan. Istun junassa keskellä ei mitään eli matkalla Kuopiosta Lahteen ja Vierumäelle. Olin Kuopiossa kouluttamassa punttitekniikkaa, ja illan suosio oli hyvä: mukana oli 50 osallistujaa melkein kaikista lajeista. Kiva huomata, että eri lajien ihmiset ovat ymmärtäneet oikean nostotekniikan merkityksen.
Olet siis edelleen tekemisissä painonnoston kanssa?
Kyllä vain. Olen ollut viime syksystä Suomen painonnostoliiton valmennus- ja koulutuspäällikkö. Kun lopetin oman kilpaurani (2003), siirryin saman tien USA:han muutaman lahjakkaan nuoren valmentajaksi. Nykyisen työni ohella minulla on tällä hetkellä neljä nostajaa henkilökohtaisessa valmennuksessa, muiden muassa Anna Everi ja Miika Antti-Roiko.
Mikä pitää sinut lajissa kiinni?
Kipinä urheiluun ei ole sammunut. Koen, että minulla on paljon annettavaa urheilulle, erityisesti naisten voimaharjoitteluun. Pystyin menestymään huipulla vielä 35-vuotiaana sallittujen menetelmien voimin. Tiedän miten se onnistuu, ja sen tiedon haluan jakaa eteenpäin.
Olet asunut muun muassa Oulussa, Tampereella ja Dallasissa. Nyt koti on siis Lahden suunnalla?
Ei, vaan Tukholmassa, jonne muutimme Dallasista mieheni (Leif Lundahl) työn perässä. Olen osan viikosta Suomessa ja osan Ruotsissa. Työn kuvaan kuuluu onneksi niitäkin hommia, jotka voin hoitaa kotoa.
Miten elämä Tukholmassa sujuu?
Kiitos kysymästä, 3- ja 5-vuotiaat pojat pitävät huolen siitä, ettei vapaa-ajanongelmia ole. Vauhtia riittää aamusta iltaan.
Millaiset siteet sinulla on vielä Ouluun?
Ei minua kovin usein Rotuaarilta bongaa... Oulussa tulee käytyä turhan harvoin. Enemmän pitäisi käydä, kun veljen lapset ovat meidän lasten kanssa aikalailla samanikäisiä -- ja muutenkin. Vanhemmat asuvat Oulussa.
Edustit koko urheilu-urasi ajan Oulun Pyrintöä, vaikka asuitkin välillä aivan muualla. Miksi?
Edustan itse asiassa vieläkin. Olen Pyrinnön kunniajäsen, joten minusta ette kovin helpolla pääse eroon. Olen aina ollut seurastani ylpeä. Pyrinnössä minua on aina kohdeltu kunniallisesti ja ystävällisesti -- otettu ihminen ihmisenä. Tietysti seura on tukenut taloudellisestikin, mutta tärkeintä on ollut henkinen kannustus ja tuki.
Kilpailuissa salainen onnenaseesi oli Pyrinnön sukkapari. Vieläkö sukat ovat tallella?
Toki ovat. Yksi pari alkaa olla jo aika rispaantuneessa kunnossa, mutta varastossa on toinen ihan käyttämätön pari. Niistä en luovu.
Ennätyksesi ovat tempauksessa 107, työnnössä 127 ja yhteistuloksessa 232 kiloa. Paljonko tällä hetkellä nousee?
Liikun edelleen ahkerasti, mutta se on enemmänkin oman painon allapitämistä. Veikkaisin, että nyt voisi nousta 50 ja 80 kiloa.
Vieläkö räiskähtelet samalla tavalla kuin kilpailutilanteessa?
Tarvittaessa kyllä, mutta valitsen aika tarkkaan tilanteet, jolloin on sopivaa räiskähtäää. Elämä ja lapset opettavat.