Hailuodosta kohti Oulunsalon lauttarantaa matelee perjantain aurinkoisessa talvimaisemassa neljän rättisitikan letka. Siinä tulevat viimeiset rättisitikkaharrastajien kansainväliseen Raid Poronkuseman osanottajat - tosin yli puoli tuntia myöhässä.
"Meni korjaushommiksi", Suomen 2CV-Kilta ry:n puuhamies, Veikko Jousmäki kertoo.
Suurin osa Raid Poronkuseman 30 osallistujista suoriutui mantereen puolelle lauttakyydillä, mutta Jousmäki ja muutamat muut rättäristit eivät malttaneet jättää väliin mahdollisuutta ajaa rättisitikkaletkassa meren jäällä.
"Yksi sitikoista törmäsi suoraan jäälohkareeseen sillä seurauksella, että etu- ja takarenkaat oli vaihdettava sekä jarruja ja jousitusta korjattava", Jousmäki kertoo.
Tässä ei kuitenkaan ole mitään erityisen poikkeuksellista, sillä pienet korjausepisodit kuuluvat rättisitikkaharrastajien reissuihin. Onneksi rättisitikoiden korjaaminen ei vaadi tietokonepohjaisia vianetsintälaitteita, tästä pitää huolen moottorin äärimmilleen viety yksinkertaisuus.
"Puoli tuntia meni, että saimme auton taas kuntoon", vahvistaa belgialainen Tante Rik, joka on mukana rättäristien Raidilla jo viidettä kertaa. Talvista merimaisemaa ja pitkästä aikaa paistavaa aurinkoa ylistävä Rik esittelee hyväntuulisena autoaan, vuoden 1973 rättisitikkaa.
Se, kuten muutkin kaltaisensa, on simppeli menopeli, jonka moottori on niin yksinkertainen, että sen voi helposti korjata tien päällä. Myöskään sisällä ei tule kylmä, eristyksiä autoonsa värkkäillyt Rik kertoo.
Kylmä sää ei muutenkaan Rikiä pelota, päinvastoin. Hän on sonnustautunut villasukkiin ja sandaaleihin. "Näissä tarkenee erinomaisesti", mies vakuuttaa.
Hän ei ole ainoa, jonka kenkävalinta on hieman poikkeuksellinen. Hollantilaiset isä ja poika Gerard ja Gert-Jan Asperen ovat molemmat osallistuneet rättisitikoiden yhteistapahtumaan useampaan otteeseen, puukengät jalassa.
"Nämä ovat lämpimät ja näillä on helppo kävellä", Gert-Jan Asperen vakuuttaa. "Aiempina vuosina olen joskus ottanut mukaani muutamia kymmeniä pareja ja saanut kaikki kaupaksi", hän kertoo.
Tämän talven reissu on sekä isän että pojan mielestä sujunut mukavissa merkeissä ja aiempia vuosia leudommassa säässä. "Muistan vuoden 1998 reissulta lähes 47 asteen pakkaset Lapissa", Gerard Asperen kertoo.
Suomen, Belgian ja Hollannin lisäksi Raid Poronkusemaan osallistui rättisitikkaharrastajia myös naapurimaasta Ruotsista, Ranskasta, Britanniasta, Italiasta, Saksasta, Itävallasta ja jopa Australiasta saakka.
Raid Poronkusema jatkaa viitisen vuotta sitten kuopatun Raid Lapponien perinteitä, tosin pienemmässä mittakaavassa. Retki on tarkoitettu nimenomaan Citroen 2CV:ille ja sen mallimuunnoksille, Veikko Jousmäki ja Jukka Isomäki kertovat.
Kun reissu päättyy perjantai-iltana noin 350 kilometrin päähän Vehulle, on rättäristeillä takana yhteensä yli 3 000 kilometrin matka Helsingin, Mikkelin ja Anetjärven kautta Saariselälle, josta matka jatkui Hetan kautta Hailuotoon ja lopuksi Vehulle.
"Ei matka aivan matelemalla etene, sillä rättisitikka kiihtyy tarvittaessa jopa satasen tuntivauhtiin", tapahtuman järjestäjiin kuuluva Isomäki kertoo.