Rät­ti­si­ti­kan kyy­dis­sä ei kiire vaivaa

Kajaani Keväällä, kun tintit alkavat visertää, pistetään rättisitikat taas liikennevakuutukseen ja annetaan säksättimen laulaa.

Kulkimen poljin . Rättisitikan kaasupoljin löytyy varmasti kulkimen lattialta.
Kulkimen poljin . Rättisitikan kaasupoljin löytyy varmasti kulkimen lattialta.
Kuva: kirsi haapea


Kajaani
Keväällä, kun tintit alkavat visertää, pistetään rättisitikat taas liikennevakuutukseen ja annetaan säksättimen laulaa. Rakkaita vanhoja kulkimia, kuten rättäriväki autojaan nimittää, pitää säästellä talvi tallissa. Pian alkaa olla pulaa talvirenkaista, sillä automallin valmistus loppui jo 1990 eikä Citroenilla ole velvoitetta enää valmistaa erikoisia kapeita rättärin renkaita.

Rättisitikkaharrastus kulkee perintönä isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Tiina Rauhalinna kulki pikkutyttönä perheen mukana pitkin Eurooppaa rättärillä, ja odottelee nyt, että isä saa valmiiksi Justiinan, Tiinan ja aviomies Jussin yhteisen kulkimen. Siihen asti ajellaan Aila-äidin punaisella Ailavjuulla.



Paras
stressinpoistaja


"Rättärin ratissa kiire unohtuu, vaikka olisikin hoppu. Sen huomaa, kun ajaa toisella autolla, tulee liikutuksi lujempaa. Rättisitikka on mainio stressinpoistaja."

Tiina Rauhalinnan aviopuolison valinnankin ratkaisi suhde rättikattokulkimeen: jos ei Jussi olisi innostunut harrastuksesta ja lähtenyt rättäritapaamisiin, ei olisi tullut naimakauppaa. Joistakin asioista elämässä en luovu, hän toteaa.

"Justiina on samaa vuosimallia kuin minäkin, 1980. Isä on siitä erikoinen insinööri, että hän osaa tehdä käsillään. Hän laittaa Justiinan viimeisen päälle kuntoon."

"En osaisi kuvitella elämää ilman rättisitikkaa. Mitä sitä tekisi kesäviikonloppuina, jos ei lähtisi rättäritapaamisiin. Kuljin on tärkeä, mutta yhtä tärkeitä ihmiset joita tapaa."

Kajaanin Koutaniemellä kuluvan viikonlopun Sätkäblues-tapahtumassa Rauhalinnat purkivat rättäristään kontillisen tavaraa: kaksihuoneisen teltan, veneen airoineen, makuupussit, vaatteet, kylmäkassit ja koirakin kulkimesta hyppäsi. Yhdellä tutulla oli ollut moottoripyöräkin sitikassa, pakettimallisessa. Eipä farmari-Volvon takaluukusta mahtuisi.



Kolmosella yli Karpaattien


Jos rättisitikka leviää tielle, hätä ei ole kovin suuri. Paljon hankalampaa on uudempien huipputeknisten autojen hajotessa. Periaatteessa jokainen harrastaja osaa korjata kulkimensa. Apua-help-oppaasta löytyy Euroopan maiden avunantajat, joita Suomessakin on 144.

Rättäri kestää aika paljon. Helena ja Helge Björklund ylittivät Karpaatit kolmosvaihteella, sillä Romaniassa ei saatu uutta vaihdelaatikkoa hajonneen tilalle, vasta 1900 kilometrin päässä Kreikassa. He kävivät reissullaan Olympos-vuorellakin, niin korkealla kuin tietä riitti. Kulkimella pääsee, kun ei kiirehdi.

Jorma Siiskosen kulkimeen piti uusia rekisterikilvet näkymättömäksi kuluneiden tilalle, muuta vikaa ei yli 30-vuotiaasta ja puoli miljoonaa kilometriä ajetusta rättäristä katsastuksessa löytynyt.

Rättärit ovat jo hinnoissaan. Liikkuvan voi saada noin tuhannella eurolla, mutta hyväkuntoisesta pitää pulittaa monta kertaa enemmän. Tiina Rauhalinna tietää, ettei opiskelijoilla juuri ole varaa harrastaa rättäreitä.

Kulkimia harrastavat nuoret ovatkin toisen polven rättärikansaa ja ajavat perintökulkimilla. Björklundeilla ovat pienet lapsenlapset jo innolla pyrkimässä kyytiin.

Ilmoita asiavirheestä