Suhtautuminen rattijuoppouteen on löystynyt. Vaikka humalaiset kuljettajat aiheuttavat vuosittain sata kuolemantapausta ja tuhat loukkaantumista, yhä harvempi kuljettaja pitää rattijuopumusta vakavana rikoksena.
Liikenneturvan tekemän selvityksen mukaan kolmasosa nuorista pojista kertoo ajaneensa moottoriajoneuvoa humalassa. Myös naiset starttaavat tielle yhä useammin kännissä.
Runsaan promillen humalassa liikenteen sekaan lähtevä on kanssakulkijoille todellinen vaara: hän joutuu onnettomuuteen jopa 50 kertaa todennäköisemmin kuin selvä kuski. Alle rangaistusrajan jäävässä maistissa ajelu alkaa olla jo niin yleistä, että tällaisen kuljettajan aiheuttama vaara tulee vastaan joka sadannessa autossa.
"Maistissa ajelu on kai joidenkin mielestä aivan hyväksyttävää kansainvälistä tyyliä. Puhutaan vapaan alkoholipolitiikan puolesta ja otetaan hienosti pikkuisen viiniä ruoan kanssa. Kun sitten lähdetään rattiin, voi edessä olla ikävä yllätys. Yhä useammmin kuulee ratsioissa hämmästelyjä, että nousivatko ne promillet todella noin ylös", kertoo liikkuvan poliisin Oulun yksikön päällikkö Jarmo Rintanen.
Jo yhden olutpullon juominen heikentää kykyä selvitä liikenteessä. Silmien kyky seurata liikkuvaa kohdetta huononee ja havaintokenttä supistuu selvästi jo alle puolen promillen humalassa.
Rintasen mukaan rattijuoppous yleistyy Oulun läänissä nopeammin kuin maassa keskimäärin. Valvonta on suunnilleen ennallaan, joten humalassa autoillaan todella entistä enemmän. Läänin sisällä synkkiä seutuja ovat esimerkiksi Oulu ja Haukipudas.
Vihje voi estää onnettomuuden
Rattijuopon prototyyppiä ei ole. Kiinni jää miehiä, naisia ja nuoria kaikista ammattiryhmistä ja yhteiskuntaluokista. Vaikka yhä usempi ei pidäkään rattijuoppoutta kummoisena rikoksena, ilmoituksia mahdollisista kännikuskeista tulee poliisille edelleen entiseen tahtiin.
"Kännykkäaikaan siirtyminen on tuonut ilmoituksiin tarkkuutta. Otamme vihjeitä mielellään vastaan, sillä jokainen ilmoitus voi estää vakavan onnettomuuden", Jarmo Rintanen toteaa.
Tarkkuusalkometrien käytön yleistyminen on vähentänyt verikokeisiin kuskattavien rattijuoppoepäiltyjen määrää. Sairaanhoitaja Eija Toppi Oysin Oulun seudun yhteispäivystyksestä näkee kuitenkin tapauksia edelleen tasaiseen tahtiin.
"Viikonloppuöisin näitä verikokeita tehdään eniten. Tavallisesti poliisin saattama epäilty on kovin nöyrää ja noloa miestä tai naista, mutta mahtuu joukkoon joskus joku öykkärikin."
Eija Topin mukaan yhä useampi poliisin tuoma autoilija on sekakäyttäjä eli viinan lisäksi pää on pantu sekaisin lääkkeillä tai huumeilla.
Madekosken pienmyymälässä Oulun kupeella olutralli ei käy enää takavuosien tahtiin, mutta mallasjuoma on yhä etenkin viikonloppuisin monen asiakkaan ostoslistalla. Kauppias Kari Lehtola kannattaa rattijuoppojen kaitsemisessa tiukkaa linjaa.
"Suhtautuminen humalassa ajamiseen on löystynyt. Meiltä on soitettu joskus poliisit epäilyttävän kuskin perään ja taatusti soitetaan vastakin. Sormien läpi en sellaista menoa katso."
Kari Lehtolan mielestä korkean tason poliitikkojen ja poliisienkin ratista kärähtämiset kertovat hyvin siitä, ettei rattijuoppouteen suhtauduta kyllin vakavasti.
"Kukaan ei aja vahingossa humalassa. Valvontaa vain tien päälle lisää", Lehtola vaatii.
"Nollaraja olisi paikallaan"
Hotelli-ravintola Rokuanhovin toimitusjohtaja Pirkko Polvi myöntää, että asiakkaiden ajokunnon arviointi on arkaluontoinen juttu. Itse hänen ei ole tarvinnut todistaa humalassa rattiin yrittämistä, mutta joskus työntekijät ovat ilmoittaneet poliisille rattijuoppousepäilystä.
"Rokuanhovi on syrjässä asutuskeskuksista, mutta ei täällä isommin ole autoliikennettä öisin kun ravintola suljetaan. Suurin osa asiakkaista on meillä yöpyviä. Moottorikelkkailijoiden valvontakin on niin tehokasta, etteivät sen lajin harrastajat ota turhia riskejä."
Pirkko Polven mielestä nollapromilleraja voitaisiin aivan hyvin ottaa käyttöön myös Suomessa. Taajamien öistä levottomuutta ja ehkä myös rattijuoppoutta voitaisiin torjua, kun ravintolat yhteisellä päätöksellä sulkisivat ovensa nykyistä aikaisemmin.