Tavallisia rattijuoppoja jää poliisin haaviin vuosi vuodelta vähemmän, poliisin tilastot kertovat. Alkoholista päihtyneiden rattijuoppojen määrä liikenteessä on kuitenkin pysytellyt lähes samalla tasolla vuodesta toiseen, selviää keskusrikospoliisin ja THL:n vuosittaisesta ratsiatutkimuksesta.
Tienvarsitutkimuksessa puhallutetaan vuosittain syksyllä ja keväällä noin 100 000 kuljettajaa tiistaina ja lauantaina samaan kellonaikaan ympäri maata.
Toisin sanoen, tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että yhä harvempi humalassa autoileva jää kiinni rikoksestaan.
Syytä voisi etsiä poliisin tekemien puhallutusten kokonaismäärästä. Kun vuonna 2011 poliisi puhallutti autoilijoita noin 2,5 miljoonaa kertaa, kahta vuotta myöhemmin eli vuonna 2013 puhallutuksia kirjattiin enää 1,8 miljoonaa.
Vuonna 2014 määrä oli vieläkin pienempi, mutta liikkuvan poliisin ja paikallispoliisin tietojen keruun yhdistäminen samaan järjestelmään saattaa poliisihallituksen mukaan vaikuttaa lukuihin.
Puhallutukset eivät yksin selitä
Sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Kauko Aaltomaan mukaan puhallutusluvut eivät kuitenkaan yksin selitä sitä, että rattijuoppoja ei jää kiinni entiseen malliin.
Hänen mukaansa suurin osa rattijuopoista jää kiinni ilmoitusten ja onnettomuuksien seurauksena, ei puhallutusten suuren määrän takia.
- Puhallutuksilla on toki ennaltaehkäisevä vaikutus, joten sitäkään ei pidä vähätellä, Aaltomaa sanoo.
Poliisi käyttää liikennevalvontaan kirjaustensa mukaan yhtä paljon työaikaa kuin aina aikaisemminkin. Miksi poliisi puhalluttaa vähemmän, ja miksi rattijuopot eivät sitten jää kiinni?
Huumekuskit työllistävät poliisia
Yksi syy on se, että yhä isompi osa liikenteen valvontaan käytetystä ajasta menee huumausaineita käyttäneiden kuljettajien ajokunnon tutkimiseen. Jo yli neljäsosalla päihdekuskeista on huumaus- tai lääkeaineita veressään.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pasi Kemppaisen mukaan huumausaine-epäillyt vievät poliisilta paljon enemmän aikaa kuin tavalliset rattijuopot.
- Jos sieltä tullaan samein silmin, ja alkometri näyttää nollaa, asiakas pyydetään ulos autosta, puhutetaan, täytetään havaintotietolomake ja odotetaan huumetesterin tulosta useampi minuutti, Kemppainen kertoo.
Vaikka testeri näyttäisi negatiivista tulosta, viedään kuljettaja silti verikokeeseen, jos poliisilla on silti syytä epäillä hänen käyttäneen huumeita.
Kiinnijääneiden huumekuskien määrän kasvu selittyy kehittyneempien pikatestien lisäksi poliisin taitojen parantumisella.
- Poliiseja on koulutettu tunnistamaan huumausaineen vaikutuksen alaisena olevat yhä paremmin ja se näkyy, Kemppainen kehuu.
Muut tehtävät keskeyttävät ratsioita
Yksi syy puhallutusten vähenemiseen voi Kemppaisen mukaan olla myös se, että liikennevalvonta keskeytyy yhä useammin muiden tehtävien takia.
- Muut poliisitehtävät voivat olla esimerkiksi hälytystehtäviä ja muita poliisitehtäviä, kuten vaikka vangin kuljettamista.
Liikkuvan poliisin ja paikallispoliisin yhdistäminen saman johtamisjärjestelmän alle on osaltaan vaikuttanut siihen, että muita poliisitehtäviä on tullut myös liikennepoliisin hoidettavaksi.
- Toisaalta hälytyspartiot hoitavat samalla liikennevalvontaa yhä enemmän, Kemppainen painottaa.
- Tässä on kyse monen tekijän summasta, mutta mitään lopullista totuutta ja selitystä ei meilläkään tähän ole.