Suomalaiset ovat innostuneet satsaamaan liikuntaharrastuksiinsa enemmän rahaa kuin aikaisemmin. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan vuosittainen summa on kasvanut viidessä vuodessa sadalla eurolla, enemmän kuin yleinen ansiotaso samassa ajassa.
"Toivoisin kasvun johtuvan siitä, että ihmiset ovat valmiita satsaamaan hyvinvointiinsa aiempaa enemmän", Suomen Liikunnan ja Urheilun (SLU) erityisasiantuntija Rainer Anttila tulkitsee.
"Toisaalta osa selittyy sillä, että ihmisten on pakko maksaa. Hintataso on noussut."
Rahankäyttöään ovat lisänneet erityisesti maanviljelijät, opiskelijat ja eläkeläiset. Aikuiset käyttävät nyt vuodessa liikuntaharrastukseensa 427 euroa. Yhteensä pottia kertyy 1,4 miljardia euroa vuodessa.
"Pitää vielä muistaa, että luvussa eivät ole mukana ne rahat, jotka vanhemmat käyttävät lastensa liikuntaharrastuksiin", Anttila huomauttaa.
Eniten satsaavat ratsastajat (1 638 euroa) ja golfaajat (1 592 euroa). Molemmissa kasvavissa lajeissa pääsee kuitenkin alkuun pienelläkin rahalla, Anttila huomauttaa.
"Lajit eivät ole kalliita kaikille. Kyse on siitä, että kummassakaan lajissa ei ole rahanmenolle kattoa. Jos rahaa on, voi ostaa ensin hevosen ja sitten tallin, tai esimerkiksi pääkaupunkiseudulta 100 000 euron golfosakkeen", hän sanoo.
Alueellisesti tutkimus erottelee vain pääkaupunkiseudun (515 euroa) ja muun maan (350 euroa).
Laji seuraa läpi elämän
Eniten rahaa liikuntaan käyttävät 26-35-vuotiaat. Vanhemmissa ikäryhmissä summa alkaa laskea.
"Yleensä laji seuraa ihmistä läpi elämän, ja nyt varttuneempi väki on niitä, jotka ovat nuoresta asti harrastaneet esimerkiksi hiihtoa ja yleisurheilua", Anttila selittää.
"Mielenkiintoista nähdä, nouseeko summa vanhemmissa ikäryhmissä sitten, kun ensimmäinen laskettelusukupolvi ehtii viidenkympin ikään."
Miehet sijoittavat liikuntaan edelleen enemmän kuin naiset.
"Miehet harrastavat kalliimpia lajeja. Jääurheilulajien kohonneet jäämaksut näkyvät tilastoissa", Anttila sanoo.