Aika ratkaista Krimin kriisi neuvotteluilla, välttyä pakotteilta ja vastapakotteilta saati muilta vielä huonommilta vaihtoehdoilta alkaa käydä vähiin. Tiimalasissa on hiekkaa itse asiassa vain ensi sunnuntaihin asti.
Ratkaiseva hetki saattaa olla jo heti perjantaina, kun Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerien John Kerryn ja Sergei Lavrovin on määrä tavata Lontoossa.
Jos tapaaminen ei tuota nopeita tuloksia, Krimillä järjestetään ”kansanäänestys” Venäjään liittymisestä sunnuntaina. Jos se tapahtuu, EU:n ulkoministerit päättävät uusista pakotteista heti maanantaina. Venäjältä on odotettavissa nopeasti vastapakotteita.
Lähelle umpikujaa on tultu siksi, ettei Venäjä ole suostunut neuvotteluihin Ukrainan kanssa eikä edes perustamaan kontaktiryhmää hakemaan ratkaisua uhkaavaan kriisiin. Sen sijaan Venäjä on pelannut aikaa ja lujittanut sillä välin otettaan Krimistä.
Venäjä näyttää haluavan saattaa ulkomaailman tapahtuneen tosiasian eteen liittämällä Ukrainaan kuuluva Krim itseensä. Se olisi räikeästi kansainvälisen oikeuden vastainen teko. Samalla Venäjä ottaisi vastuun kriisin kiristymisestä.
Venäjä vain lisäsi torstaina pökköä pesään ilmoittamalla uusista sotaharjoituksista Ukrainan lähialueilla.
Uhkaavat pakotteet olisivat EU-maista pahinta myrkkyä Suomelle. Sen sijaan pakotteiden vaikutukset muihin EU-maihin olisivat paljon lievemmät. Venäjä kärsisi niistä enemmän kuin Euroopan unioni.
Unioni on yllättänyt itsensä ja vielä enemmän Venäjän olemalla Ukrainan kriisissä harvinaisen yksimielinen. Yhtenäisyys kertoo siitä, että unioni on ymmärtänyt, kuinka vakavista ja kauaskantoisista asioista kriisissä on kysymys.
Avainasemassa unionimaista on Saksa, joka on perinteisesti vaalinut suhteitaan Venäjään. Saksa suhtautui vielä kriisin alussa pakotevaihtoehtoon vastahakoisesti, mutta ääni on muuttunut kellossa.
Uusi ääni oli selvästi kuultavissa liittokansleri Angela Merkelin torstaisessa liittopäiväpuheessa. Uhkaavista pakotteista koituu ”Venäjälle massiivisia vahinkoja, sekä taloudellisesti että poliittisesti”. Venäjä ei ole Merkelin mukaan osoittautunut vakaaksi kumppaniksi naapureilleen, joihin sillä on läheiset suhteet, mutta joiden sisäisiä heikkouksia se käyttää hyväksi. Tällaista puhetta ei ole kuultu aikoihin Saksan johtajan suusta.
Suomessa eduskunta antoi keskiviikkona Venäjän toimille kutakuinkin yksimielisen tuomion ja tuen valtiojohdon linjalle. Muunlainen lopputulos olisi ollut turmiollinen tilanteessa, jossa Suomen on seistävä EU-rivissä.
Ala-arvoisiakin puheenvuoroja eduskunnassa toki kuultiin. Perussuomalaisten Timo Soini sortui pikkupolitikointiin vakavassa asiassa väittämällä, että EU olisi vetänyt Suomen mukaan Ukrainan kriisiin. Vasenryhmän puheet Ukrainan äärioikeistosta ja fasisteista olivat kuin suoraan Kremlin propagandamyllystä.
Suomi on valinnut puolensa Ukrainan kriisissä.
Pääkirjoitus