Rat­kai­su­esi­tys Ylä-La­pin maan­käyt­tö­pul­miin

Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden kiistoihin on etsitty ratkaisua selvitysmiehen avulla. Pitkään lähinnä Inarin paliskunnissa hiertänyttä maankäyttöongelmaa on selvittänyt Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela, joka jätti ehdotuksensa maa- ja metsätalousministeriölle keskiviikkona Helsingissä.

Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden kiistoihin on etsitty ratkaisua selvitysmiehen avulla. Pitkään lähinnä Inarin paliskunnissa hiertänyttä maankäyttöongelmaa on selvittänyt Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela, joka jätti ehdotuksensa maa- ja metsätalousministeriölle keskiviikkona Helsingissä.

Saarelan mielestä metsä- ja porotalous ovat Ylä-Lapissa yhteen sovitettavissa neuvotellen ja päällekkäiskäytön periaatteella. Hän esittää eräitä valtion metsätalousalueiden rajauksia tarkennettavan siten, että porotaloudelle turvataan kriittisimmät talvilaidunalueet. Vastaavasti Metsähallituksen tulostavoitetta Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella tulisi alentaa.

Hakkuusuunnitteita tarkennettaessa Ylä-Lapin alueen puunjalostusteollisuutta ei kuitenkaan pidä vaarantaa. Saarela painottaa myös valtion metsätalouden ja porotalouden keskinäisen neuvottelumenettelyn kehittämistä. Hänen mielestään on suositeltavaa jatkaa ja kehittää luonnonläheisiä metsien hoito- ja hakkuutapoja. Saarela pitää myös tarpeellisena käynnistää tutkimuksia poro- ja metsätalouden yhteensovittamisesta.



Kummankin edut
huomioidaan


Pirkko Saarela korostaa, että ehdotus on toimenpidekokonaisuus, jossa kummankin tahon edut ja perustellut näkemykset huomioidaan mahdollisimman hyvin. Ehdotus perustuu laajaan selvitystyöhön sekä eri tahoilta saatuihin lausuntoihin.

"Tutkittua tarkkaa tietoa metsä- ja porotalouden aluetaloudellisista ja työllisyysvaikutuksista on ollut saatavilla vain vähän. Sekä poro- että metsätaloudella on Ylä-Lapissa vakiintunut asema, joiden välistä tasapainoa ei pidä vakavasti horjuttaa", hän sanoo.

Metsätalouden liikevaihto on Inarissa 7,9 miljoonaa euroa ja arvioitu porotalouden tuotto 2,8 miljoonaa euroa. Metsätalous työllistää suoraan ja välillisesti liki 200 työntekijää, kun porotalous on pääasiallinen toimeentulo 150 perheelle.

Myös porotaloudella on runsaasti kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi kone-, rehu- ja polttoainekaupassa sekä matkailussa. Saarela sanoo, että porotalouden ja matkailun edut ovat metsien käsittelyn suhteen paljolti yhtenevät. Matkailun taloudellinen merkitys alueella on yli 50 miljoonaa euroa.



Hakkuutähteet
jäkälämailta pois


Selvitysmies Saarela esittää siirrettäväksi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle Muddusjärven, Hammastunturin, Paatsjoen, Muotkatunturin ja Ivalon paliskunnista alueita, joiden yhteinen arvioitu puutavaran saanto olisi vajaat 13 000 kuutiota vuodessa. Muualla metsätaloustoiminta voisi jatkua, mutta metsien käsittely tulisi kuitenkin tehdä porotaloutta suosivalla tavalla eli käyttämällä luontaista uudistamista, erirakenteisen metsän hakkuuta, uudistusikäisten metsien väljennyshakkuuta ja pienaukkohakkuuta.

Hakkuut tulisi jaksottaa poronhoidon vaatiman laidunkierron mukaisesti. Esityksen mukaan osana Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen tulostavoitteen alentamista huomioidaan hakkuutähteen keruu ja siitä aiheutuvat kustannukset.

Ajatuksena on, että Metsähallitus velvoitetaan korjaamaan hakkuutähteet pois paliskuntien jäkälämailta.



Neuvotteluihin
vakavalla mielellä


Saarelan mielestä paliskuntakohtaista neuvottelumenettelyä ja osallistavaa suunnittelua tulee kehittää edelleen. Tavoitteena on, että elinkeinoja harjoitetaan samoilla alueilla edelleenkin.

"Metsätalousalueella oleviin paliskuntiin tehdään metsätalouden toimenpidesuunnitelma, jonka laatimiseen myös paliskunnat velvoitetaan osallistumaan. Toimenpiteet kriittisillä alueilla keskeytetään suunnittelutyön ajaksi vain, mikäli paliskunta osallistuu toimenpidesuunnitelman laatimiseen", Saarela sanoo.

Esityksen mukaan poronhoitoon haitallisesti vaikuttavat metsätalouden toimenpiteet tulee selvittää alueellisesti ja paikalliset näkökulmat huomioon ottaen.

"Luppometsien ja jäkäläalueiden inventointi sisällytetään paliskuntakohtaisiin metsätalouden toimenpidesuunnitelmiin. Neuvotteluissa tulee käsitellä alueita, joihin voidaan aidosti vaikuttaa, ja molempien neuvotteluosapuolten on oltava päätösvaltaisia. Sopimusten tulee olla molempia osapuolia sitovia ja muutokset tehdään vain yhteisesti sopimalla", Saarela sanoo.

Ilmoita asiavirheestä