Helsinki Maa- ja metsätalousministeriö tarjoaa Ylä-Lappiin toimintaohjelmaa, jossa muun muassa tutkimuksen keinoin pyritään ratkaisemaan porotalouden ja metsätalouden väliset ristiriidat. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) luonnehti tiedotustilaisuudessa Helsingissä maanantaina tehtävää hyvin vaativaksi.
Ministeriö määräsi lisäselvitysten ajaksi hakkuukiellon erämaa-alueille sekä niille valtion metsäalueille, jotka Ylä-Lapin ongelmia selvittänyt Pirkko Saarela nosti esille kesällä.
Ministeriön ohjelma perustuu Saarelan esityksestä annettuihin lausuntoihin, jotka olivat keskenään hyvin ristiriitaisia, kertoi osastopäällikkö Aarne Reunala maa- ja metsätalousministeriöstä. Ohjelma ei hänen mukaansa välittömästi johda työpaikkojen menetyksiin.
Metsä- ja porotalouden etuja sovitetaan käytännössä yhteen Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa, jonka laatimista ministeriön ohjelma aikaistaa. Ministeriö lupaa, että poromiehet ja muut asianosaiset voivat osallistua suunnitelman tekoon alusta lähtien.
Luonnonvarasuunnitelman tueksi kootaan ensi vuoden aikana yhteen olemassa oleva tutkimustieto ja muu tieto. Metsätalouden, porotalouden ja matkailun vaikutuksia alue- ja kuntatalouteen selvitetään lisäksi tutkimuksen avulla.
Porotalous on erityisesti tänä vuonna ollut vaikeuksissa alhaisen lihan hinnan vuoksi. Ministeriö on nostanut porotalouden tuen korkeimpaan mahdolliseen tukeen, joka on 27 euroa eloporoa kohti.
Ministeriön mukaan porotalouteen kiinnitetään erityistä huomiota myös uudistettavassa Metsähallitusta koskevassa laissa. Korkeaojan mukaan Metsähallituksen asemaa pohdittaessa on tarkoitus edetä niin, että sillä on vastakin yhteiskunnallisia palvelutehtäviä.
Matkailuelinkeinon tukemiseksi ministeriö aikoo valmistella Inarin retkeilyalueen perustamista.
Ohjelmaan
petyttiin
Luonnonsuojeluliitto ja kuuden Ylä-Lapin paliskunnan edustajat olivat pettyneitä ministeriön ohjelmaan. Metsäasiantuntija Sini Harkki Luonnonsuojeluliitosta syytti tiedotustilaisuudessa ministeriötä metsätaloutta puoltavasta asenteesta.
Suojelujärjestöt ja poromiehet ovat vaatineet rajoituksia Metsähallituksen hakkuisiin, koska suojelun kannalta tärkeät, pitkälti luonnontilaiset erämaametsät ovat tärkeitä myös poronhoidolle, perinteiselle eränkäynnille sekä matkailulle.
Harkin mukaan Inarin vähäisistä luonnonmetsistä hakataan selluksi puita, jotka ovat 300-500 vuotta vanhoja. Hän epäili, onko Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelma oikea tapa edetä asiassa, ja vaati, että porotalouden näkemykset otetaan jatkotyössä tosissaan huomioon.
Luonnonsuojeluliitto toivoo kannanotossaan, että Ylä-Lapin ristiriidat ratkaistaan poliittisesti, ei markkinoiden kautta, ja alueen elinkeinot turvaten.
Metsähallituksen Ylä-Lapin hakkuilla ei ole merkitystä Metsähallituksen tulokselle, mutta hakkuiden jatkamista on vaadittu alueen työllisyyden ja talouden ylläpitämiseksi. Metsähallituksen viestintäjohtajan Juha Mäkisen mukaan Ylä-Lapin metsätaloudesta saadut tulot ohjataan alueen luonnonsuojeluun.
Ministeriön mukaan metsätaloustoiminnan piirissä olevien alueiden siirtäminen hakkuiden ulkopuolelle ei kohentaisi enää Ylä-Lapin luonnonsuojelun tilaa, ja siksi laajemmat hakkuurajoitukset eivät ole tarpeen.