Auton kuljettaminen matkapuhelin kädessä on ollut kiellettyä jo kahdeksan vuotta eli vuodesta 2003 lähtien. Tämän vuoden kesäkuusta alkaen kädessä pideltyyn kännykkään puhuminen ajaessa -- tai matkapuhelimen kädessä pitäminenkin -- lasketaan toistuviin liikennerikkomuksiin. Jos niitä kertyy vuodessa kolme tai kahdessa vuodessa neljä, siitä voi seurata ajokielto. Mitä sitten? Ei mitään.
Liikenneturvan mukaan matkapuhelimen käyttö ilman puhumisen sallivaa handsfree-laitetta on nelinkertaistunut vuodesta 2003.
Kaikkihan sen tietävät ja näkevät: Kuljettajat käyttävät kännyköitään kuin viimeistä päivää. Monet kirjoittavat samalla tekstiviestejä ja surffaavat netissäkin. Jotkut tekevät sitä kirjaimellisestikin viimeistä päivää, pelkään.
Kun liikenteen seassa näkee hätäisiä, myöhään aloitettuja jarrutuksia, hidastelua, äkkinäisiä ja vaarallisia kaistanvaihtoja on varsin yleistä, että kuljettaja pitää kännykkää korvallaan tai muuten kädessään.
Englantilaisen The Transport Research Laboratoryn mukaan puhelimen näpytteleminen hidastaa kuljettajan reaktioaikaa 35 prosentilla. Sallitun promillerajan humala hidastaa kuljettajan reaktioita vain 12 prosentilla. Brittien promilleraja on 0,8 ja liikenne sivumennen sanoen Euroopan turvallisinta.
Samassa tutkimuksessa todettiin, että tekstiviestien naputteleminen tai lukeminen heikensivät kuljettajan ohjaustarkkuutta tai -kykyä 91 prosentilla.
Auton kuljettaminenhan on varsin automatisoitunutta puuhaavarsinkin kokeneelle kuljettajalle. Se on suorastaan tylsää, eikä monesta syystä kiehtovan ja koukuttavan matkapuhelimen käyttöä siinä sivussa helposti miellä miksikään riskitekijäksi.
Omakohtainen kokemukseni on vuoden takaa. Pidän itseäni kokeneena kuljettajana, mutta niinhän melkein kaikki itseään pitävät. Näpyttelin puhelinta, vaikka tiesin sen kielletyksi, satasen matkanopeudessa kuivalla, aurinkoisella ja autiolla tiellä.
Kun kohotin katseeni tiehen, vältin törmäyksen tielle rynnistäneeseen hirveen pelkällä hyvällä tuurilla, metrin päästä. En ehtinyt edes ajatella pienintäkään väistöliikettä, jarruttamisesta puhumattakaan.
Jos olisin osunut kunnolla hirveen ja kuollut, miten tutkijalautakunta olisi voinut tietää, että olin lukemassa tekstiviestiä?
Puhelin olisi löytynyt autonromusta tai ojanpenkasta, mutta miten kukaan olisi voinut tajuta, että olin sitä naputtelemassa. Tilastoihin olisi merkitty taas yksi hirvikolari, vaikka ilman puhelinta onnettomuutta ei olisi tapahtunut lainkaan.
Puhelimessa saa puhua ajaessaan, jos käyttää handsfree -laitetta, ja niin pitääkin saada. Julkisuudessa esitetyt vaatimukset matkapuhelimen käytön ajonaikaisesta täyskiellosta ovat liioittelua, joka on toki maan tapa.
Täyskiellon perusteluna esitetään, että pelkkä puhuminen, vaikka kädet ratissa ja katse tiessä, herpaannuttaa sekin kuljettajan tarkkaavaisuutta. Niin varmaan jossain määrin tekeekin, mutta kohtuus kaikessa.
Samalla perusteella kuljettajalta pitäisi kai sitten kieltää keskusteleminen matkustajien kanssa ja radionkin kuunteleminen, sillä kyllähän nekin kuljettajan huomiota vievät.
Sellaista lakia, jonka kansalaiset kokevat typeräksi ja turhaksi, ei noudateta. Ja aika usein maalais- ja kaupunkilaisjärki ovat oikeassa ja laki väärässä. Tässä asiassa ei, vaikka se tympeää onkin.
Ehdotan, että kännykän käytöstä ajaessa rangaistaan aina heti ajokiellolla. Sen luulisi tehoavan, jos kännyköintikieltoon tehoa oikeasti haetaan. Jokainen tietää ja näkee, että kansa piut paut välittää nykyisistä sanktioista.
Ja samalla ehdotan, toistamiseen, että nykyinen tieliikenteen promilleraja pidetään ennallaan. Keskityttäisiin turhan ja typerän tekopyhäilyn sijaan olennaiseen.