EU:n perustuslain ratifioinnin on jatkuttava kunnioituksesta muita EU-maita ja demokratiaa kohtaan huolimatta Ranskan ja Hollannin kielteisestä kansanäänestyksestä, vaativat Ranskan presidentti Jacques Chirac ja Saksan liittokansleri Gerhard Schröder perjantaina.
Chiracin näkemyksen mukaan jäsenmaiden olisi yhdistyttävä vaikeina aikoina. EU on Chiracin mielestä fantastinen projekti. Torstaina alkavassa huippukokouksessa on määrä keskustella siitä, miten ratifiointiprosessia jatketaan vai ottaako EU miettimistauon, jota monet maat ovat myös vaatineet.
Huippukokouksessa on myös tarkoitus saada poliittinen yhteisymmärrys tulevista rahoituskehyksistä vuosille 2007-2013. Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten kielteisen tuloksen jälkeen tarve saada rahoituskehyksistä ratkaisu on kasvanut, mutta kokouksen lähestyessä kiista on käynyt kovemmaksi.
Vetoomus kompromissin puolesta
Schröderin mukaan muiden maiden on jatkettava prosessia, ja vasta sen jälkeen olisi tehtävä päätös perustuslain kohtalosta.
"On liian aikaista vetää johtopäätöksiä. Luulen, että meidän on ensin odotettava Tanskan, Luxemburgin ja Portugalin ja muiden maiden kansanäänestyksiä", Schröder sanoi. Vasta sen jälkeen olisi aika arvioida, mitä tehdään.
Komissaari Margit Wallström totesi lehtihaastattelussa perjantaina, että Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jälkeen ratifiointiprosessi on käytännössä pysähtynyt, eikä muiden maiden voida odottaa järjestävän kansanäänestyksiä.
Chirac ja Schröder vetosivat Britannian pääministeriin Tony Blairiin, jotta tämä osoittaisi kompromissivalmiutta Britannian jäsenmaksupalautuksesta. Blair puolestaan sanoi, että palautuksesta voidaan keskustella, jos EU:n varoista keskustellaan perusteellisesti ottaen huomioon kaikki näkökohdat.
Chirac on kansanäänestyksen seurauksena heikkenevän arovaltansa pelastamiseksi hyökännyt kiivaasti brittien jäsenmaksupalautusta vastaan. Sen sijaan hän torjuu kylmästi mahdollisuudet keskustella ranskalaisten maanviljelijöiden saamasta runsaasta EU-tuesta. Schröder sanoi Saksan ja Ranskan olevan valmiita rakentavaan kompromissiin ja vaati sitä muilta EU-mailta.