Suomen ei kannata europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen (kesk.) mielestä vahvistaa EU:n perustuslakisopimusta. Vielä vähemmän on syytä hötkyillä ratifioinnilla ennen heinäkuussa alkavaa Suomen EU:n puheenjohtajuutta.
"Tällä ei ole mitään tekemisestä sen kanssa, miten hyvin Suomi onnistuu hoitamaan puheenjohtajuuden. Ratifioinnilla on sisäpoliittiset syyt", Jäätteenmäki toteaa.
Siinä näkyy myös yritystä kumarrella EU-komissiolle ja halua esiintyä unionin mallioppilaana. Kumpikin on Jäätteenmäen mielestä tarpeetonta. EU:ssa tiedetään Suomen myönteinen suhtautuminen perustuslakiin.
Suomessakin olisi Jäätteenmäen mukaan viisaampaan ryhtyä miettimään, miten korjata perustuslakisopimusta.
Tosiasiat on syytä tunnustaa
Jos eduskunta kiirehtii vahvistamaan sopimuksen, se on Jäätteenmäen mielestä harmiton, mutta turha päätös.
"Sopimus ei tule tällaisenaan voimaan Ranskan ja Hollannin ensi vuoden vaalienkaan jälkeen. EU:ssa kuuluu yhä enemmän puhetta siitä, että perustuslakia on korjattava."
Vähän outoakin sopimuksen vahvistaminen Suomessa jo nyt Jäätteenmäen mukaan olisi. "Aiemmin Suomessa on lähdetty siitä, ratifiointi tehdään siksi, että sopimus on tarkoitus panna täytäntöön. Nyt EU:ssakin eletään tuumaustaukovaihetta. Juristinsieluni sanookin, miksi meidän pitäisi ratifioida sopimus, joka ei tule voimaan."
Siihen, että jalkapallotermein todetaan, että ennen loppuottelua pitää voittaa ottelu kerrallaan Jäätteenmäki tekee vastakysymyksen: "Miten Ranska ja Hollanti pakotetaan viimeisessä ottelussa hyväksymään perustuslaki? Jo nyt sosialistitkin sanovat, että maassa ei ole sellaista hallitusta ja presidenttiä, jotka hyväksyisivät tämän esityksen."
"Kannattaa tunnustaa tosiasiat. Perutuslaki ei tule koskaan sellaisena voimaan kuin nyt on esitetty. Tästä kuuluu EU:ssa selkeää viestiä muualtakin kuin Ranskasta ja Hollannista."
Jäätteenmäki korostaa, että EU tarvitsee selkeät toimintasäännöt, mutta perustuslakisopimus ei ole sellainen.
Kummallinen Ranska-aukko
Anneli Jäätteenmäki kertoo havainneensa selkeän puutteen siinä, että Suomi ei tunne eikä edes ole riittävästi kiinnostunut EU:ssa Ranskan asenteesta. "Helposti vain tuomitsemme sen, mitä siellä tapahtuu sen sijaan, että pyrkisimme selvittämään, miksi Ranska on ottanut toisenlaisen kannan. Saksaa ymmärrämme ja tuemme, mutta Ranskan kohdalla on kummallinen aukko."
Jäätteenmäki muistuttaa, että Ranska on yksi EU:n suurista perustajavaltioista ja sillä on tänä päivänäkin merkittävä painoarvo.
Ylipäätänsä laajentuneessa EU:ssa ei riitä se, että pidetään yhteyttä ja sovitaan asioista vain muutaman maan kanssa. Pitää luoda toimivat suhteet ja yhteydet kaikkiin.
Natoon ei syytä mennä
Jäätteenmäen mielestä Suomessa pitää miettiä tarkemmin, mikä on meidän paikkamme muuttuvassa maailmassa.
Nato-jäsenyyden suhteen Jäätteenmäen kanta on selkeän kielteinen.
"Miksi Suomen pitäisi liittyä USA:n johtamaan sotilasliittoon tai lähettää joukkoja johonkin Keski-Aasian kriiseihin, jossa me voimme joutua vastakkain Kiinan ja Venäjän kanssa?", Jäätteenmäki kysyy ja vastaa: "En näe mitään tarvetta Nato-jäsenyyteen."
Hän huomauttaa, että Naton painopiste siirtyy enenevässä määrin Keski-Aasiaan. Siellä voi tulla eteen tilanne, jossa Nato liittolaisineen joutuu vastakkain Kiinan ja Venäjän kanssa. "Tätä Suomen on syytä välttää", Jäätteenmäki sanoo. Hän lisää, että kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen on eri asia.
Jäätteenmäki muistuttaa siitä, että kun Nato haluaa lisää jäseniä, se haluaa samalla lisää maksajia.
Suomen ja Euroopan kannattaisi keskittyä talouden ja kulttuurin kehittämiseen, Jäätteenmäki sanoo." Meidän tulee välttää sitä, että joutuisimme vastakkain jonkun tulevan suurvallan kanssa", Jäätteenmäki lisää Kiinan nousuun viitaten.