Liikenneministeri Anu Vehviläinen tarvitsee tukea sille, että lisäbudjetissa löytyisi 40 miljoonaa euroa Pohjanmaan radalle. Muuten kunnostustyöt keskeytyvät, mikä olisi aivan kestämätön tilanne.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on mukana kaksi miljoonaa euroa, joilla saadaan alkuun kaksoisraiteen rakentaminen Pohjanmaan radalle Kokkolan ja Ylivieskan välille elinkaarimallina.
Tuo osuus on kaikkein tukkoisin väli koko Pohjanmaan radalla, ja kaksoisraide siinä on välttämätön radan suorituskyvylle. Lopullisena tavoitteena on edelleen oltava tuplaraide koko Seinäjoen ja Oulun väliselle matkalle. Se päätös puuttuu, mutta Kokkolan ja Ylivieskan osuus on siinä hyvä alku.
Pohjanmaan radan kunnostustyöt ovat parhaillaan meneillään kuten jokainen junankäyttäjä on voinut huomata Kokkolan ja Seinäjoen välillä. Osa junista on korvattu bussilla, muut hidastelevat. Silti kaiken yllä leijuu yhä epävarmuus.
Tästä ykkösvaiheen urakasta puuttuu yhä noin 40 miljoonaa euroa. Jos ei siitä synny päätöstä nopeasti, työt jäävät kesken. Pahimmassa tapauksessa korjaustöissä on edessä välivuosi, ja jo tehdyt työt valuvat hukkaan siinä mielessä, että junien nopeuksia ei voida nostaa.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen on aivan oikein nostanut ministeriönsä budjettiesityksessään Pohjanmaan radan peruskorjauksen ykköshankkeeksi koko maassa. Osana tätä on puuttuvien 40 miljoonan euron ehdottaminen tämän vuoden toiseen lisätalousarvioon, jota käsitellään elokuussa budjettiriihen yhteydessä.
Päätös tarvitaan tuossa vaiheessa, sillä olisi täysin hölmöläisten hommaa aloittaa ratatyöt ja jättää ne sitten kesken.
Pohjanmaan radan työmaa kestää muutenkin jo vuosikausia, eikä siihen kaivata mitään ylimääräisiä keskeytyksiä. Suomesta ei tällä hetkellä hevin löydy toista liikennehanketta, jonka jatkuvuuden turvaaminen on valtakunnallisesti yhtä tärkeää. Vehviläinen tarvitsee kaiken poliittisen tuen puoluerajoista riippumatta sille, että Pohjanmaan radan ykkösvaihe viedään loppuun suunnitelmien mukaan.
Olisi ylipäätään ollut parasta päättää koko radan rahoituksesta kerralla. Nyt jokainen budjetin kautta tuleva summa katsotaan aina vuosittain erikseen. Lopputuloksena on juuri tämä epävarmuus. Kunnostustöiden jatkumisesta Ouluun asti ei ole vielä mitään rahoituspäätöksiä, saati sitten kaksoisraiteesta koko matkalle. Kokkolan ja Ylivieskan kaksoisraiteessa auttaa elinkaarimalli, jolloin samaa poukkoilua ei tule.
Vehviläinen näyttää muutenkin saaneen Pohjois-Suomen hyvin kartalleen. Hän on aikeissa viedä tämän vuoden lisäbudjettiin myös ehdotuksen Soklin ja Kolarin kaivoshankkeiden liikenneyhteyksien kehittämisestä. Valtion linjausten on oltava valmiina, jotta kaivosyhtiöt voivat tehdä omia lopullisia päätöksiään. Kaivosratojen rahoittamiseen tarvitaan myös yhtiöiden omia osuuksia.
Lisäksi Vehviläinen matkustaa tänään Murmanskiin, ensimmäiselle Suomen liikenneministerin viralliselle vierailulle sinne. Murmanskin alueen talouden viritelmät ovat olleet ja taantumasta huolimatta ovat yhä siinä määrin mittavia, että ministerin käynnille on korkea aika.
Barentsin alueen liikenteen parantamiseksi laaditut monet suunnitelmat ovat sitkeästi jääneet muuttumatta todeksi. Maantieyhteydet Pohjois-Suomen ja Murmanskin alueen välillä ovat yhä surkeat, toimivia junayhteyksiä ei ole, lentokoneita ei lennä. Nämä asiat on saatava paremmalle tolalle, eikä se ole alueellinen, vaan kansallisen tason kysymys.