Seinäjoki-Oulu-radan perusparannusrahat ovat vaarassa loppua kesken. Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani Tervala vahvistaa, että rataosuuden peruskorjausta uhkaa parin vuoden tauko, jos lisärahaa ei löydy. Suurimmassa vaarassa on rahoitus vuosille 2010 ja 2011.
Yhteensä 800 miljoonan euron hankkeesta puuttuu ministeriön laskelmien mukaan rahoituspäätöksiä vielä 350 miljoonaa euroa.
Ministeriöstä myönnetään, että "kaikenlaista kommervenkkia" rahoituksen suhteen on vielä ilmassa. Joukko virkamiehiä pohtii parhaillaan, miten rahoitusvaje ratkaistaan.
Hallitus on liikennepoliittisessa selonteossaan sitoutunut peruskorjaamaan Seinäjoki-Oulu-radan ilman taukoja.
Selonteossa todetaan, että ykkösvaiheen korjaus jatkuu tämän hallituksen aikana. Rahoituspäätöksiä on tehty kuitenkin pelkästään ensi vuoden osalle.
Ensi vuoden budjettikehyksiin hallitus on varannut 110 miljoonaa euroa Seinäjoki-Oulu-radan korjauksen ensimmäiseen vaiheeseen. Rahoitus on kuitenkin auki kahden seuraavan vuoden osalta.
Ratahallintokeskuksen mukaan rahoitustarve peruskorjaukseen on 90 miljoonaa vuodessa niin kauan kuin hanke valmistuu.
"Ellei lisärahaa tule, Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuonna 2010 ja 90 miljoonan euron perusparannus vasta vuonna 2011", liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani Tervala laskee
Rahoitus laahaa perässä
Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen uskoo, että reilun sadan miljoonan euron valtuus riittää ensi vuoden rakentamiseen.
Hankkeen jatkosta ei sen sijaan ole varmuutta.
Epävarmuus rahoituksesta on Ruohosen mukaan hallinnollisesti vaikea asia.
Rataverkkoselostusta varten RTH:n pitäisi tietää korjausrahoitus jo vuoden 2010 osalta. Valtuus jää kuitenkin seuraavaan budjettivuoteen.
Selonteossa on myös sovittu, että tämän hallituksen aikana aloitetaan kaksoisraiteen rakentaminen Kokkolan ja Ylivieskan välille niin sanotulla elinkaarimallilla.
Suunnitelmat siitä valmistuvat tämän vuoden lopulla, minkä jälkeen hanketta voidaan lähteä kilpailuttamaan.
Ruohonen uskoo, että PPP-hankkeelle löytyy rahoittaja. Elinkaarimallissa palvelun tuottaja hankkii rahoituksen ja valtio maksaa sen takaisin parissakymmenessä vuodessa. Takaisinmaksu alkaa heti, kun rata saadaan käyttöön.
Liikenne kiskoilla kasvaa
Turvallisuudesta ei Ruohosen mukaan tingitä vilkkaasti liikennöidyllä Seinäjoki-Oulu-rataosuudella. Jos radan korjaus pitkittyy, nopeuksia ja liikennettä joudutaan rajoittamaan. Se tietää kustannuksia ennen kaikkea teollisuudelle ja koko kansantaloudelle.
Hallituksen aikaisempien linjausten mukaan Seinäjoen ja Oulun välisen rataosuuden piti olla valmis vuonna 2015 mennessä. Jos rahoitus katkeaa, urakka venyy 2020-luvulle.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on vaatinut, että ratahanke pitää voida toteuttaa ilman katkoja.
Seinäjoen ja Oulun välisellä radalla on tarkoitus rakentaa lisää kohtauspaikkoja ja kaksoisraideosuuksia. Rataa tukevoitetaan, jotta nopeuksia voitaisiin lisätä. Lisäksi tasoristeyksiä poistetaan, turvatekniikkaa uusitaan, tietoliikenneyhteyksiä parannetaan ja meluhaittoja vähennetään.
Sekä henkilö- että tavaraliikenne ovat kasvaneet Seinäjoen ja Oulun välillä yli puolella 2000-luvun alusta. Kaivostoiminta on kasvattanut tavaraliikennettä itään ja Kokkolan satamaan.
Myös ilmastonmuutos ja polttoaineen hinnan nousu ovat lisänneet kiskoliikenteen suosiota.
Ruohonen muistuttaa, että rataverkon kunnossapito on koko kansantalouden etu.
Esimerkiksi Tornion ja Kolarin välinen rataosuus palvelee koko Lapin metsäteollisuutta, matkailuliikennettä ja kaivoshankkeita.