Oulun ja Seinäjoen välisten ratatöiden valmistumista juhlittiin joulukuussa. Noin 880 miljoonalla eurolla saatiin uusittua koko 335 kilometrin osuus, rakennettua 105 kilometriä kaksoisraidetta ja poistettua 105 tasoristeystä.
Perusparannus lienee viime vuosien parhaiten toteutettuja suurhankkeita. Työvaiheiden optimointi onnistui niin hyvin, että säästyneillä varoilla kyettiin poistamaan lopulta kaikki tasoristeykset myös Oulun ja Ylivieskan väliltä.
Uusia, kertaluokkaa kovempia testejä budjettien ja aikataulujen pitämisestä saattaa avautua tulevina vuosina, sillä pohdinnassa on nyt todellisia jättihankkeita.
Juhani Ahon Rautatiessä pappilan pehtori sai päähenkilö Matin ällistymään toteamalla, että rautateitse voi ajella "Kajaanista Kuopioon, ja pääsee sitä myöten ulkomaillekin".
Pientä ihmistä hämmästyttäviä hankkeita on esillä nytkin, kuten junatunneli Tallinnaan, Jäämeren rata Suomesta Norjaan ja Pisararata Helsingin keskustan alle.
Oulun presidenttipaneelissa Matti Vanhanen esitti viime viikolla, että Jäämeren rata pitäisi nostaa seuraavaksi kansalliseksi suurhankkeeksi. Pääministeri Juha Sipilä taas totesi viime sunnuntaina radiossa, että "kyllä meidän tunneli (Tallinnaan) pitää saada aikaiseksi".
Pisararadassa kyse olisi lähiliikenteelle tarkoitetusta, pitkälle maan alla kulkevasta radasta, joka helpottaisi Helsingin päärautatieaseman ruuhkia.
Sähköjunat ovat ympäristöystävällinen kuljetusväline, riippuen toki siitä, miten junien vaatima sähkö tuotetaan. Raskaimpia rahteja on parempi kuljettaa kiskoilla kuin maanteillä muun liikenteen seassa.
Rautatieliikenteen tulevaisuus näyttää nyt vahvalta. Investointien jarruna on vain se tuttu "mutta", hinta.
Jäämerenradan kustannukset on tällä hetkellä arvioitu noin kolmeksi miljardiksi euroksi, Tallinnan-tunnelin 9-15 miljardiksi ja Pisara-radan noin 1,3 miljardiksi.
Viisas investointi maksaa itsensä takaisin jopa moninkertaisena. Noita hintalappuja katsoessa kannattaa vertailun vuoksi silti muistaa, että Pohjanmaan radan peruskorjauksen 880 miljoonan euron puristaminen valtion varoista kesti reippaan vuosikymmenen.
Ja ilman Suomen valtion kovia panostuksia junayhteyttä Kirkkoniemeen tai Tallinnaan tuskin syntyy, vaikka mukaan saataisiin Norja, Viro, EU ja salonkivaunullinen kiinalaisia pohattoja.
Jäämeren radan hinnasta ja toteuttamiskelpoisuudesta saadaan uutta tietoa ensi kuun lopulla, kun Liikenneviraston norjalaisten kanssa tekemä selvitys asiasta valmistuu.
Ainakin Kirkkoniemen suunnassa Suomeen kohdistuvat odotukset ovat korkealla. Suomessa on kuitenkin syytä katsoa asiaa ennen kaikkea omista lähtökohdistamme.
Vertailun vuoksi taas: Junayhteyden sähköistys Keminmaan Laurilasta Ruotsin Haaparantaan vaatisi yhden arvion mukaan 10-15 miljoonaa euroa. Ruotsin ja Tanskan kautta taas kulkee valmis junayhteys vaikka Välimeren rannalle asti.
Suomenlahden junatunnelia markkinoidaan väylänä Suomesta Eurooppaan. Melkoiselta osalta kyse on silti pääkaupunkien tavoitteista vahvistaa omia asemiaan tiivistyvän kaksoiskaupungin avulla.
Kovin heikkoina Tallinnan ja Helsingin välisiä yhteyksiä ei ainakaan ihmisten liikuttelussa voi nytkään pitää. Tänään torstaina pääkaupungista pääkaupunkiin matkaava voi valita itselleen sopivan laivavuoron 13 vaihtoehdosta. Nopeimmillaan matkaan kuluu puolitoista tuntia.