Ra­ta­hank­keen säästöt otetaan poh­joi­ses­ta

Seinäjoki-Oulu -rataosuuden korjausrahasäästöt tehdään lähes yksinomaan pohjoisen kohteista tinkimällä. Ratakorjauksesta on säästettävä yli 90 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että kaksoisraiderakentamista ei näillä näkymin tehdä Kokkolan Matkanevasta ylöspäin, ja Kokkola-Oulu välillä olevista noin 50 tasoristeyksestä vain muutama vaarallisin poistuu.

Seinäjoki-Oulu -rataosuuden korjausrahasäästöt tehdään lähes yksinomaan pohjoisen kohteista tinkimällä. Ratakorjauksesta on säästettävä yli 90 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että kaksoisraiderakentamista ei näillä näkymin tehdä Kokkolan Matkanevasta ylöspäin, ja Kokkola-Oulu välillä olevista noin 50 tasoristeyksestä vain muutama vaarallisin poistuu.

Kokonaisuudessaan Seinäjoki-Oulu -rataosan palvelutason parantamiseen on varauduttu 545 miljoonalla eurolla. Valtiovarainministeriö karsi määrärahaa viime metreillä ja aiheutti muutoksia Ratahallintokeskuksen (RHK) viime syksynä tekemään hankkeen yleissuunnitelmaan.

RHK:n ylitarkastajan Tommi Rosenvallin mukaan rahanpuutteen vuoksi ratarakentaminen on jaettu kahteen osaan: Oulu-Kokkola välillä pääpaino on tavaraliikenteen kapasiteetin kasvattamisessa ja Kokkola-Seinäjoki välillä henkilöliikenteen nopeuden nostamisessa.

Myös itse toteuttaminen on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa, vuosina 2007-2010, tehdään rataosuuden raskain rakentaminen ja toisessa vaiheessa (2011-2015) paikotaan kaksoisraiderakentamisesta johtuvia kohtia.

Ratarakentaminen alkaa Seinäjoelta. Pohjoisosan rakentaminen ajoittuu vuoden 2010 kesälle. Koska pohjoisessa kyseessä on yksiraiteinen rata, luvassa on mittavia liikennejärjestelyjä.

"Henkilöliikennettä joudutaan hoitamaan busseilla. Tavaraliikenne on hoidettava joko niin, että useampi juna menee yhdessä ja jätetään työrakoja tai sitten junia ohjataan kulkemaan muita reittejä", ylitarkastaja Tommi Rosenvall selvittää.

Ratahanke on parhaillaan kunnissa lausuntokierroksella. Oulussa suunnitelmat otettiin vastaan tyrmistyneinä.

"Kokkola-Oulu välillä radan taso on jäämässä alemmaksi, mitä on toivottu. Sinänsä se on tärkeää, että raskas junaliikenne saadaan kuntoon, mutta nopea henkilöliikenne kärsii. Toinen suuri huoli on siitä, että rahoitus on jakautunut niin pitkälle ajalle, että rakennusaikaiset haitat ovat todella isoja", Oulun kaupungininsinööri Matti Räinä harmittelee.

Räinän mukaan pohjoisen Suomen toimijat, suurimmat kaupungit, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot sekä Kauppakamari, ovat yhdessä lähdössä vaatimaan rahoituksen nostoa ja aikataulun lyhentämistä.

"Tämä ratkaisu ei todellakaan tyydytä pohjoisen kuntia ja yrityselämää. Rahaa tarvittaisiin noin 200 miljoonaa euroa lisää, jotta esimerkiksi kaksoisraiderakentamista voitaisiin tehdä enemmän. Toisen raiteen rakentaminen täytyy sisällyttää myös asemakaavaan", Räinä korostaa.

Oulu on huolissaan myös ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden karsimisesta. Esimerkiksi junapainojen lisääminen vain lisää tärinähaittoja. Oulun tekninen lautakunta käsitteli ratahankkeesta annettavaa lausuntoa tiistai-iltana. Lausunto menee vielä kaupunginhallitukselle.

Ilmoita asiavirheestä