Se, että juna kulkee, ei vastedes enää riitä. Rautatieliikenne 2030 -suunnitelmassa radanpitoa lähestytään koko liikennejärjestelmän näkökulmasta.
-- Perinteisesti on pidetty tärkeänä, että matkat ja kuljetukset toimivat nimenomaan rautatiellä. Nyt ajatuksena on koko matkaketjun toimivuus. Kummassakin päässä rautatietä tarvitaan yleensä myös kumipyörää, sanoo Ratahallintokeskuksen liikennejohtaja Anne Herneoja.
Herneojan mukaan esimerkiksi terminaalien toimivuus ja matkustajille välitettävä tieto nousevat entistä suurempaan rooliin. Rautatieliikenne 2030 -suunnitelma tähtää lisäksi rataverkon kunnon parantamiseen ja nykyisen laajuuden säilyttämiseen.
Perusradanpitoon tulee suunnitelman käyttää lähivuosina noin 420 miljoonaa euroa vuodessa eli noin 60 miljoonaa enemmän kuin nykyisin. Ratahallintokeskus vaatii myös, että rahoitus turvattaisiin aina vähintään yhden hallituskauden ajaksi.
Isot kehittämishankkeet vaativat vuosittain noin 150 miljoonaa euroa. Ensi vuonna ratahallintokeskus aloittaa kolme hanketta: palvelutason parantamisen väleillä Seinäjoki--Oulu ja Lahti--Luumäki sekä ratapihan muutostyöt Keski-Pasilassa. Tulevien vuosien kehityshankkeiksi ratahallintokeskus esittää muun muassa kaksoisraiteiden rakentamista Luumäeltä Imatraan ja Vainikkalaan sekä liikennöintiedellytysten parantamista Kokkola--Vartius-välillä.
Ratahallintokeskus pitää osaltaan huolta siitä, että pääkaupunkiseudulle kaavailtujen Kehäradan ja Espoon kaupunkiradan suunnitelmat edistyvät. Työt voidaan siten aloittaa, kun ratojen rahoituksesta vastaavat kunnat tekevät lopulliset rakentamispäätökset. Ratahallintokeskuksen liikennepoliittinen esitys lähtee laajalle lausuntokierrokselle.