Pääkirjoitus

Rata tar­vit­see rahansa

Hallitus käsittelee tiistaina liikenneväylien rahoitusta. Seinäjoen ja Oulun välisen kaksoisraiteen mahdollisimman nopea rakentaminen on tärkeää pitää mukana liikennepoliittisessa selonteossa.

Hallitus käsittelee tiistaina liikenneväylien rahoitusta. Seinäjoen ja Oulun välisen kaksoisraiteen mahdollisimman nopea rakentaminen on tärkeää pitää mukana liikennepoliittisessa selonteossa.

Hallitus antaa liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle aprillipäivänä. Sen ratkaisuhetkiä eletään kuitenkin jo tiistaina, jolloin rahoituskysymykset ovat esillä hallituksen budjettikehysriihessä. Näissä asioissa raha ratkaisee: liikenneväylien olo listoilla ei paljon auta, jos ei löydy rahaa niiden toteuttamiseen.

Seinäjoen ja Oulun välinen rataosuus on tästä hyvä esimerkki. Radan perusparannus on valtakunnan kärkikohteiden joukossa, ja ykkösvaiheen työt ovat jo alkaneet. Ongelmana on, että töiden loppuunsaattaminen ei ole nykymenolla kunnolla edes horisontissa, ja lopputulos jää vajaaksi. Edessä voi olla jopa 20-vuotinen ratatyöurakka ja häiriö liikenteeseen, ja kun se olisi ohi, tulokseksi olisi saatu kunnostettu mutta kapasiteetiltaan liian pieni rata.

Töiden toteuttaminen loppuun asti nyt aloitetulla tavalla on kaikkein lyhytnäköisin ja yhteiskunnalle kallein vaihtoehto. Siksi siihen on saatava muutos. Lähivuosien toteutusaikataulu lyödään käytännössä lukkoon tiistaina, ja sitä on myöhemmin vaikea muuttaa eduskunnassa.

Ainoa kestävä ratkaisu on rakentaa kaksoisraide heti koko ratavälille. Työt on syytä aloittaa Kokkolan ja Ylivieskan osuudelta, joka on kaikkien tukkoisin ja vilkkain. Perusteluita on helppo löytää. Kuljetusmäärät kasvavat pohjoisen kaivosten ja matkailun myötä, tarve torjua ilmastonmuutosta siirtää liikkumista kiskoille, nopeat junayhteydet ovat koko Pohjois-Suomelle ja koko maan aluepolitiikalle elintärkeitä, ja niin edelleen. Ei ole liioittelua puhua Pohjanmaan radasta valtakunnan selkärankana.

Selvitysmies Raimo Sailas ehdotti joulukuussa elinkaarimallin käyttöä Kokkolan ja Ylivieskan välillä. Se voi hyvinkin olla toimiva vaihtoehto. Myös muut rahoitustavat ovat mahdollisia, kunhan tavoitteena pysyy koko Seinäjoen ja Oulun välin nopea rakentaminen. Tähän myös liikenneministeri Anu Vehviläinen viittaa Kalevan haastattelussa tänään, tosin tarkentamatta ajatuksiaan. Selonteon yksityiskohdat on pidetty tiukasti salassa.

Selonteon valmistelu on ollut Vehviläisen lyhyen ministeriuran suurin haaste. Erilaisia perusteltuja liikennetoiveita on kasapäin pitkin maata - paljon yli sen, mitä on mahdollista toteuttaa. Varmaa jo on, että uusia hankkeita ei aloiteta ennen vuotta 2010.

Pohjoisenpoliitikkojen on nyt pidettävä alueensa puolta, sillä selonteosta pois jääviä asioita on vaikea viedä myöhemmin eteenpäin. Pääradan ohella ykkösasioita Oulun seudulla ovat lentokentän kansainvälistäminen ja nelostien kohennus niin Kemin kuin Jyväskylän suuntaan. Lapissa etusijalle nousevat rautatiet.

Kaivoshankkeiden toteutuminen muuttaa koko pohjoisen kuljetustarpeita perusteellisesti. Esiin nousevat Kolarin radan kunnostus ja sähköistys, Kemijärven radan sähköistys, mahdollinen Soklin rata ja yhteys Sallasta itään. Sen paremmin Soklin kuin Kolarin kaivosten aloituspäätöstä ei ole vielä olemassa, mutta nopean rakentamisen mahdollisuus pitäisi ottaa huomioon näillä reiteillä.

Myös puun saannin turvaaminen edellyttää ratojen kunnostuksia yli sen, mitä on oletettu. Esimerkiksi Nurmeksen-Vuokatin-rataosan korjaus on nyt paljon entistä kiireellisempää.