Rautatie Suomesta Jäämeren rannalle voi olla merkittävä ja hyödyllinen yhteys kauempana tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä hankkeen toteuttamismahdollisuuksien yllä on huomattavan monta epävarmuustekijää.
Ihmisten ja tavaroiden liikkumisen näkökulmasta Suomi on pitkälle pääteasema. Välttämättä näin ei ole tulevaisuudessa, jos maailmankaupan painopisteet muuttuvat ja ilmastonmuutos avaa uusia kuljetusreittejä maapallon pohjoisille vesille.
Suomen on tärkeä olla valppaana, kun suuret muutokset ovat käynnissä.
Suomen liikenne- ja viestintäministeriön viime viikolla julkistama selvitys Jäämeren radasta on tällaista hereillä oloa. Nykyinen asemamme voi muuttua, jos liikenne Koillisväylällä Aasian ja Euroopan välillä kasvaa merkittävästi.
Liikenneviraston tekemä selvitys päätyi näkemykseen, että jos rata rakennetaan, järkevin linjaus kulkee Rovaniemen ja Sodankylän kautta Norjan Kirkkoniemeen. Investoinnin hinta olisi vaihtoehdossa 2,9 miljardia euroa, josta Suomen puoleisen rakentamisen hinta noin kaksi miljardia.
Reittivaihtoehtoja oli neljä muutakin, joista yksi olisi kulkenut Jäämerelle Murmanskiin Sallan ja Kantalahden kautta, yksi Kilpisjärven kautta Tromssaan ja kaksi Ruotsin kautta Norjan Narvikiin.
Kaksi selvästi edullisinta reittiä merelle olisivat yhteys Narvikiin ja yhteys Murmanskiin. Kun uudella yhteydellä aiotaan kohentaa myös Suomen huoltovarmuutta, jälkimmäinen vaihtoehto on mahdoton. Kriisiaikojen huoltokuljetuksia Suomeen ei voi laskea arvaamattoman Venäjän varaan.
Mitä kautta yhteys kulkisikaan, selvityksistä paljastuva hankkeen ylivoimaisesti kriittisin piste on rautatien taloudellinen kannattamattomuus. Konsulttiyhtiö Rambollin selvitys radan kysyntäpotentiaalista on jokseenkin tyrmäävä.
Rambollin mukaan Koillisväylälle saattaa tulevaisuudessa siirtyä joitakin irtotavaran kuljetuksia, mutta reitin merkitys tulee olemaan marginaalinen pitkään. Ja vaikka Koillisväylälle ilmaantuisi Euroopan ja Aasian välisiä merikuljetuksia, kuljetusten siirtämiselle Jäämeren rannassa kiskoille ei voi löytää perusteluja. Näin siksi, että suora merikuljetus on kustannuksiltaan merkittävästi kiskokuljetusta edullisempi.
Näin Ramboll päätyi samanlaisiin tuloksiin kuin tutkija Tuomas Kiiski pohjoista merireittiä koskevassa tuoreessa väitöskirjassaan: mitkään isot tekijät eivät tue laajaa kansainvälistä kauttakulkuliikennettä reitillä. Kiisken yksiselitteinen päätelmä on myös, ettei Jäämeren rataa kannata rakentaa.
Suomen ja Norjan yhteinen työryhmä alkaa joka tapauksessa selvittää tarkemmin ratayhteyttä Kirkkoniemeen. Vastassa ryhmällä on esimerkiksi saamelaisalueen yksimieliseltä näyttävä vastustus.
Ratayhteyden käyttöä todennäköisesti lisäisi se, jos Helsingin ja Tallinnan junatunneli joskus toteutuisi. Ilman tätä jatkoyhteyttä Keski-Eurooppaan Jäämeren rata uhkaisi jäädä vähäkäyttöiseksi pistoraiteeksi.
Jäämeren rata voi olla järkevä myöhemmin tulevaisuudessa. Tällä hetkellä perustelut radan rakentamiselle ovat vajaat. Yhteiskunnan niukkoja varoja on nyt viisaampaa käyttää nykyisen väyläverkon kohentamiseen.