Oulusta on kehittymässä merkittävä rautatien keskuspaikka, kunhan Pohjanmaan rata saadaan kuntoon.
Ratatöihin tarvitaan kuitenkin pikaisesti lisää valtion rahaa.
Ouluun rakennetaan matkustajajunien uusi huoltohalli parin vuoden kuluttua. Se mahdollistaa junien huollot myös pohjoisessa ja tuo lisää tehoa kaluston kunnossapitoon. Tämä on selvä osoitus siitä, että VR näkee Oulun yhtenä kaukoliikenteensä keskuksena.
Hanke täydentää Air Balticin päätöstä valita Oulun lentokenttä uudeksi solmukentäkseen ja matkakeskuksen rakentamista.
Pääradan liikennemäärien ounastellaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa, kunhan Pohjanmaan rata saadaan kuntoon. Siihen tosin nykymenolla menee tuskastuttavan kauan, sillä radan kunnostustyömäärärahat uhkaavat jäädä koko ajan valtion budjetissa poliitikkojen tärkeämmiksi kokemien menojen alle.
Perusinfrastruktuuri, johon rautatiet luetaan itseoikeutetusti, on Pohjois-Suomen kehityksen kannalta yksi keskeisimmistä kohteista. Sen hyvästä kunnosta huolehtiminen olisi parasta aluepolitiikkaa, sillä se luo pohjan monelle muulle taloudelliselle toiminnalle.
Tässä hallitus on osoittanut kaikkea muuta kuin aluepoliittista ymmärrystä.
Rautatiellä on tulevaisuus, sillä sitä pidetään ympäristöystävällisenä kuljetustapana muihin liikennemuotoihin verrattuna. Junaliikenteen päästöt ovat 0,2--1,8 prosenttia kaikista liikenteen päästöistä ja energiankulutuskin vain 2,5 prosentin luokkaa.
Yksistään ympäristötekijät ohjaavat liikennevirtoja kiskoille. Jostain kumman syystä rataliikenteen kehitystä yritetään jarruttaa. Ilmeisesti jotkut tahot haluavat, että junaliikenne ei olisi niin kilpailukykyinen muuhun liikenteeseen verrattuna kuin se voisi olla.
Tästä kertoo se, että ratojen kunnossapitoon ja peruskorjaukseen ei meinaa irrota euroja, ei sitten millään. Kunnostusmäärärahat jäävät vuosi vuodelta jälkeen tarpeesta. Budjettivarat jopa pienenevät.
Kysymys on myös turvallisuudesta. Niin monet kerrat kun on todettu, että heikoissa radoissa piilee monta aikapommia.
Tasoristeysten poistamisen välttämättömyys muistetaan hetken aina sen jälkeen kun risteysonnettomuuksissa on menetetty ihmishenkiä. Myötäeläminen ei riitä niin pitkälle, että rahaa heltiäisi ongelmien korjaamiseen.
Jokainen junalla vähänkään enemmän matkustava joutuu omakohtaisesti kokemaan ratojen heikot kohdat junien myöhästelynä. On kiusallista, kun matka-aika heittää kymmeniä minuutteja, tunneista puhumattakaan.
Pääosa myöhästelyistä johtuu joko poikkeuksellisista sääoloista tai kehnosta radasta.
Rataverkon pituus on lähes 6?000 kilometriä. Se kattaa merkittävän alueen Suomea, mutta huonon kunnon vuoksi sitä ei voida hyödyntää kaikilta osin. Tekniikka mahdollistaisi sen, että Oulusta pääsisi huippunopealla junalla Helsinkiin parissa kolmessa tunnissa.
Tänään tuo on kaukainen haave. Sellaisia rahoja ei taida löytyä mistään eikä koskaan, että radalla voisivat kiitää suuressa maailmassa yleistyneet luotijunat.
Hyvä on, jos rahaa irtoaa edes sen verran, että nykyjunat voisivat ottaa täysiä tehoja.