Pankkien asuntoluottojen marginaalit ovat Rahoitustarkastuksen mielestä supistuneet vakausnäkökulmasta jo liian kapeaksi. Rata arvioi näin tänään julkistetussa markkinakatsauksessa. Pankkien kokonaistilanne on Ratan mukaan kuitenkin hyvä ja ne kestivät hyvin hitaan kasvun kauden.
"Pankkien kannattavuus säilyi hyvänä ja vakavaraisuus vahvana. Laskusuhdanteesta huolimatta luottotappiot pysyivät erittäin pieninä", sanoi toimistopäällikkö Jaana Rantama.
Alhainen korkotaso helpotti luottojen takaisinmaksua, mutta söi pankkien rahoituskatetta.
Talletuspankkien puolen prosenttiyksikön koronmuutoksen aiheuttama tuloriski on Ratan mukaan kasvanut alkuvuoden aikana. Koron nousu kasvattaisi rahoituskatetta 162 miljoonalla eurolla. Koron lasku puolestaan rasittaisi entisestään rahoituskatetta.
Puolen prosenttiyksikön koron nousu parantaisi rahoituskatetta suhteellisesti 7,3 prosenttia. Samanaikaisesti se pienentäisi pankkien taseissa olevien joukkovelkakirjojen arvoja ja heikentäisi siten hieman korkotason nousun positiivisia tulovaikutuksia, totesi pankkitarkastaja Peter Palmroos.
"Korkoriskin kehitys ei ole ollut yhtenäistä, vaan joillakin pankeilla taseen korkoriski on laskenut vuoden 2002 lopusta. Pankkisektorin yhteenlaskettu korkoriski ei ole hälyttävän suuri pankkisektorin riskinkantokykyyn verrattuna", sanoi Palmroos.
Merkittävimmin pankkien korkomarginaaliin vaikuttavat Palmroosin mukaan kuitenkin pankkien perimät luottomarginaalit. Ne supistuivat viime vuoden alkupuolella ja ovat nyt ennätysmäisen kapeat, hän totesi.
Pankkien vakavaraisuus nousi 18,9 prosenttiin
Pankkisektorin vakavaraisuus on Ratan mukaan hyvä ja parani merkittävästi viime vuonna. Kaikki sijoituspalveluyritykset sen sijaan eivät vielä ole ehtineet toipua vaikeasta markkinatilanteesta. Niillä on edelleen vaikeuksia, mutta markkinoiden toipumisen myötä alan tilanne helpottuu, arvioidaan katsauksessa. Rahoitustarkastuksen laskelmien mukaan pankkisektorin vakavaraisuus nousi viime vuonna 11,7 prosentista 18,9 prosenttiin. Ensisijaisten omien varojen perusteella laskettu vakavaraisuus kohosi 8,6 prosentista 16,8 prosenttiin. Vakavaraisuuden kohenemisen taustalla oli Nordean rakennemuutos. Pankkien ensisijaiset omat varat nousivat katsauksen mukaan 15,1 miljardista eurosta 16,5 miljardiin euroon. Niiden kaikki omat varat laskivat 20,6 miljardista eurosta 18,5 miljardiin euroon. Samaan aikaan riskipainotetut erät supistuivat 175,6 miljardista eurosta 98,3 miljardiin euroon. Pankkien yhteenlaskettu tase kasvoi viime vuonna ja niiden tulokset pysyivät kutakuinkin edellisen vuoden tasolla. Suomalaisten pankkien liikevoitto kasvoi vajaat 5 prosenttia. Rahoituskatteen kapenemista korvasi muiden tuottojen kasvu ja kulujen supistuminen.
Luottotappioita vain 0,15 prosenttia luottokannasta
Järjestämättömien saamisten osuus pankkien luottokannasta laski 416 miljoonaan euroon eli viidenneksen pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien luottojen osuus luottokannasta laski joulukuussa 0,4 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 0,6 prosenttia. Luottotappioita pankit kirjasivat viime vuonna erittäin vähän. Bruttoluottotappiot olivat joulukuussa 142 miljoonaa euroa. Ne supistuivat neljänneksen edellisvuodesta. Luottotappioita pankeille kertyi vain 0,15 prosenttia niiden luottokannasta. Pankkien luotonanto kasvoi viime vuonna voimakkaasti. Euroopan tasolla alhaiset asuntoluottojen korot, kotitalouksien vahva luottamus omaan talouteen ja reaalitulojen kasvu lisäsivät erityisesti asuntoluottojen kysyntää, todetaan Ratan katsauksessa. Suomessa toimivien rahalaitosten euroalueelle myöntämien luottojen määrä kasvoi viime vuonna 12,0 prosenttia ja nousi vuoden lopussa 91,8 miljardiin euroon. Vuotta aiemmin luotot kasvoivat 9,1 prosenttia.
Asuntoluottojen kasvu kovassa vauhdissa
Kotitalouksien lainakanta kasvoi viime vuonna 13,6 prosenttia 53,2 miljardiin euroon. Yritysten lainakanta kasvoi samaan aikaan 9,8 prosenttia 34,3 miljardiin euroon. Kotitalouksien luotoista yli kaksi kolmasosaa on asuntoluottoja. Niiden kanta kasvoi viime vuonna 15,6 prosenttia, kun vastaava kasvu euroalueella oli 8,3 prosenttia. Ripeä kaupankäynti asuntomarkkinoilla pitää asuntojen hinnat edelleen nousussa, joskin nousuvauhti on tasaantunut edellisvuodesta, arvioi rahoitusanalyytikko Niko Syrjänen Ratan katsauksessa. Suomen Pankin tuoreen katsauksen mukaan asuntojen odotetaan kallistuvan tänä vuonna noin 6 prosenttia. ? Asuntolainojen korot ovat poikkeuksellisen alhaiset, mikä on pääasiassa seurausta alhaisista markkinakoroista, mutta myös kilpailu asuntolainamarkkinoilla on kaventanut pankkien lainamarginaaleja, Syrjänen totesi. Tammikuun lopussa asuntolainakannan keskikorko oli 3,51 prosenttia ja uusien asuntolainojen keskikorko 3,21 prosenttia. Uusien asuntolainojen korko on Suomessa pitkään ollut euroalueen alhaisin.