Vessanpytty nielee myös sellaista, mikä ei sinne kuulu. Suurin osa ihmisistä tietää, ettei kinkunrasvaa saa kaataa viemäriin, mutta kemikaalikuormituksen keventäminen vaatii jo asiaan perehtymistä.
Oulun veden johtaja Jouni Lähdemäki sanoo, että viemäriä käytetään enimmäkseen kuten pitää. Vessanpyttyä erehtyy pitämään roskiksena vain harva.
Jos jätevedenpuhdistamon bakteerien työkunto jäkkyy, syy löytyy tavallisesti teollisesta toimijasta. Samoin pahat rasvatukokset ovat yleensä seurausta ravintolan toimimattomasta rasvanerotuskaivosta.
Rasva viemärissä on kallis riesa. Paljon Oulun laitosta pienemmän Kajaanin Veden verkostossa rasvatukoksia auotaan 50 000 eurolla vuodessa.
– Kyllä yhdenkin kinkun rasvat voivat aiheuttaa tukoksen lähiverkkoon, ja kun meillä on 200 000 viemärin käyttäjää, pienistä haitallisten kemikaalien määrästä kertyy iso kuorma, Lähdemäki muistuttaa.
Vastaava käyttömestari Pasi Mikkonen Taskilan jätevedenpuhdistamolta tietää, mitä jätevesisiivilöihin kertyy eniten: ruoanjätteitä, pumpulipuikkoja ja kondomeja.
– Ja vaikka mitä muuta. Kolme tonnia viikossa sitä kertyy Laanilan voimalan poltettavaksi.