On harhaluulo, että dopingaineita salakuljetettaisiin maahan vain kilpaurheilijoiden käyttöön. Aineet ovat erittäin yleisiä tavallisten kuntoilijoiden keskuudessa. Halutaan näyttää hyvältä mahdollisimman pian, joten matka lisäravinteiden kautta dopingaineisiin on varsin lyhyt.
"Kuntoilijoiden keskuudessa ovat hyvin yleisiä aineita efedriini ja klenbuteroli. Näillä pyritään polttamaan kehosta rasvaa eli näyttämään lihaksikkaalta ja muutenkin muodin vaatimusten mukaan "hyvältä", sanoo projektipäällikkö Tuuli Salospohja, joka tutki lisensiaattityöhönsä dopingaineiden käyttöä kuntoilijoiden keskuudessa.
Salospohja löysi selvän yhteyden lisäravinteisiin. Dopingaineiden käyttäjistä melkein kaikki käyttävät myös lisäravinteita. Hänen internetpohjaiseen haastattelututkimukseensa osallistui 1 319 kuntosalien käyttäjää eri puolilta Suomea.
"Ei nyt suoraan voi sanoa, että ketju jatkuisi lisäravinteista suoraan dopingaineisiin, vaikka monesti käykin niin. Efedriiniä käyttäneistä miehistä noin puolet oli jatkanut anabolisiin steroideihin, ja klenbuterolin käyttäjistä lähes 90 prosenttia. Naisten puolella luvut olivat hieman pienemmät, mutta anabolien ja muiden aineiden sekakäyttö oli yhtä yleistä"; Salospohja toteaa.
Saatavuus helppoa, haittoja vähätellään
Salospohja vertaa dopingaineita vähä niin sanottuihin bilehuumeisiin. On mukava päästä sisäpiiriin ja tuntea aineiden välittäjiä.
"Suurin osa aineista hankitaan laittomia reittejä. Aineita käytetään kehon muokkaamiseen usein niin suurina annoksina, etteivät lääkärit määräisi sellaista määrää hoidollisiin tarkoituksiin. Jotenkin kuntosalipiirien kuvaan kuuluu, että vakavat haittavaikutukset tiedostetaan, mutta niitä vähätellään: tärkeintä on saada kroppa näyttämään nopeasti mahdollisimman hyvältä."
Tutkimus tuotti myös tyypillisen dopingkuntoilijan profiilin: kaupunkilainen, 23-27-vuotias mies (28-30-vuotias nainen), ammattiin valmistava koulutus, ansaitsee yli 2 000 euroa kuukaudessa, ahkera työntekijä/opiskelija, vakiintunut parisuhde ja korostunut päihteiden ja lisäravinteiden käyttö.
"Eli puhutaan tavallisista ihmisistä, ei välttämättä mistään muskelikimpuista. Vastaantulijasta ei voi havaita, polttaako hän rasvojaan dopingaineilla. Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että heikko itsetunto sekä usein heikko koulumenestys ja alhainen koulutustaso ovat myös yleisiä tässä ryhmässä."
Huumeenkäyttäjistä poiketen tämä ryhmä tulee toimeen omillaan. Tuuli Salospohjan mukaan lisäravinteisiin ja dopingaineisiin käytetään noin 150 euroa kuukaudessa. Samoin käyttäjät ovat jo useita vuosia harrastaneet säännöllistä kuntosaliharjoittelua, eivät siis ole aloittelijoita.
"Yleensä joku tuntee jonkun, jolta tavaraa saa. Moni tuo aineita vaikka Thaimaan-matkan yhteydessä: rahalla saa helposti reseptin kolmen kuukauden ainemäärälle omaan käyttöön.
Tietoa internetistä ja muilta käyttäjiltä
Salospohjan tutkimuksessa vain yhdeksän prosenttia vastanneista sanoi tärkeimmäksi tietolähteekseen lääkärin, yleisimmin tieto haetaan internetistä ja kavereilta.
"15 vuotta sitten tutkittiin, että Suomessa oli anabolisten hormonien käyttäjiä noin 10 000. Uskaltaisin veikata, että nyt käyttäjämäärä on jo lähes 20 000, sillä kuntosaliharrastajia on reilusti yli puoli miljoonaa. Ongelmasta tulee yhteiskunnallinen juuri aineiden haittavaikutusten kautta: niiden hoitamiseen kuluu paljon yhteiskunnan rahaa. Toinen seikka on se, että aineiden hankkija tukee lähes aina järjestäytynyttä rikollisuutta."
Elämä On Parasta Huumetta ry:n projektipäällikkö Tuuli Salospohja luennoi ODL:n liikuntaklinikan järjestämässä dopingillassa.
Lisää tietoa projektista osoitteessa www.pumppaa.fi