Kansainvälisen tutkimusryhmän keräämät todisteet ovat häkellyttävän tarkkoja: malesialaiskone ammuttiin alas Venäjältä tuodulla ohjuksella.
Joukkosurmasta vastuulliset toivottavasti saadaan oikeuteen. Suomellakin oli pieni rooli tutkinnassa.
Heinäkuun 17. päivänä vuonna 2014 Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla ollut Boeing 777 - matkustajakone räjähti ilmassa ja syöksyi maahan Itä-Ukrainassa. Malesialaisyhtiön koneen kaikki 298 matkustajaa ja miehistön jäsentä kuolivat. Uhrien joukossa oli lähes 200 hollantilaista.
Koneen hajoamisen todennäköinen syy selvisi nopeasti. Se oli maasta ammuttu ohjus.
Kun onnettomuus tapahtui sotatoimialueella, sodan osapuolet syyttivät tapahtuman jälkeen toisiaan: Ukrainan hallitus Itä-Ukrainan separatisteja ja Venäjää, separatistit Venäjän tukemana Ukrainan hallituksen joukkoja.
Keskiviikkona Hollannissa julkistettiin yli kahden vuoden työn jälkeen onnettomuuden rikostutkinnan tähänastiset tulokset. Ne ovat jopa hämmästyttävän vakuuttavia.
Monikansallisen tutkijaryhmän mukaan tapahtumien kulussa ei jää sijaa epäilyille: ryhmän yksimielinen päätelmä oli, että koneen pudottanut Buk-ohjus laukaisualustoineen tuotiin Venäjältä.
Näkemyksensä tueksi tutkimusryhmä esitti häkellyttävän tarkkoja todisteita: videomateriaalia ja valokuvia ohjuksen kuljetuksesta Itä-Ukrainan teillä, satelliittikuvia ja esimerkiksi nauhoitettuja puhelinkeskusteluja, koneesta ja putoamispaikalta löytyneitä ohjuksen jäänteitä. Myös lukuisat silminnäkijäkertomukset todistavat ohjuksen kuljetuksesta ja ampumisesta kapinallisalueella sijaitsevalta pellolta.
Venäjä on koko Itä-Ukrainan sodan ajan pyrkinyt kiistämään sotilaallisen tukensa kapinallisille. Väitteet ovat olleet täysin epäuskottavia alusta alkaen, mutta maa pitää niistä kiinni.
Nyt se on entistä vaikeampaa. Silti tarinaa pidetään hengissä. Vain muutama päivä sitten Buk-ohjusten venäläisvalmistaja ilmoitti, että sen omien tutkatietojen mukaan kapinallisalueelta ei noussut taivaalle minkäänlaista kohdetta onnettomuuspäivänä.
Tutkijaryhmä ei keskiviikkona halunnut vielä nimetä yhtään turmasta epäiltyä henkilöä. Senkin aika toivottavasti tulee. Ryhmän mukaan epäiltyjen henkilöiden joukkoon kuuluu tällä hetkellä satakunta ihmistä.
Vaikka pääepäillyt tuonnempana pystyttäisiin nimeämään, heidän saamisensa oikeuteen voi valitettavasti olla mahdotonta. Jos he ha-
luavat suojaa Venäjältä, sen he todennäköisesti saavat.
Suomellakin on ollut pieni rooli onnettomuustutkinnassa. Täällä on tutkijaryhmän työn tueksi tehty kokeita Suomen puolustusvoimien Buk-ohjuksilla.
Kohu pääsi kuitenkin syntymään siitä, että tieto asiasta tuli Suomessa julki hollantilaislehden kautta. Lehti arveli, että asiaa ei kerrottu Suomen herkän Venäjä-suhteen takia.
Hollantilaislehden toimittajan arvio ei välttämättä pidä paikkansa, ja toivottavasti se ei pidä. Luontevaksi selityksi asian pitämiselle piilossa käy sekin, että rikostutkimusta tavataan yleensäkin tehdä ilman suurta julkisuutta. Erinomaista joka tapauksessa on, jos Suomi pystyy antamaan apua tyrmistyttävän joukkosurman selvittämiseksi.