Tasa-arvovaltuutettu saa toistuvasti yhteydenottoja raskaussyrjinnän takia. Sama koskee ammattiliittoja.
Raskaussyrjinnän lopettaminen työpaikoilla parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja nostaisi osaltaan työllisyysastetta.
Suomessa niin hallitus kuin työmarkkinajärjestöt ovat viime aikoina toistuvasti korostaneet työllisyysasteen nostamisen tarvetta. Perhetukiuudistus on hallituksessa vaikean synnytyksen jälkeen lähdössä lopulta liikkeelle. Perhetukiuudistukselta toivotaan aitoja toimenpiteitä näennäisuudistuksen sijaan.
Viimeksi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja EK:n johtaja Ilkka Oksala (HS 4.10.) korostivat yhdessä, että perhevapaauudistuksen pitää tukea perheen ja työn yhteensovittamista nykyistä paremmin myös niin, että työllisyysaste saataisiin nostetuksi muiden pohjoismaiden tasolle.
Huomio on kiinnitetty erityisesti naisten työllisyysasteen nostamiseen. Keskustelua onkin käyty paljon sen pohjalta, onko perhevapaita jyvitettävä molemmille vanhemmille vai onko kyse perheiden sisäisestä valinnasta. Varjoon on jäänyt kysymys siitä, miksi nuoret naiset kaikkoavat työmarkkinoilta pitkiksi ajoiksi pohjoismaisia sisariaan useammin.
Asian toinen puoli on nimittäin se, että raskaana olevat tai raskaaksi aikovat naiset kokevat työpaikoilla ja työhönottotilanteessa syrjintää. Naiset eivät lasten ollessa pieniä välttämättä koe vetoa työmarkkinoille varsinkaan, jos työsuhde on päättynyt raskauteen. Tällaisessa tilanteessa ei edes ole työpaikkaa johon palata.
Kyse on juuri niistä naisista, joita talouspoliittisessa keskustelussa kaivataan perhevapailta nopeammin takaisin töihin.
Tasa-arvovaltuutettu on julistanut lokakuussa kampanjan raskaussyrjintää vastaan. Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaaran mukaan jopa puolet valtuutetulle tulevista työelämäyhteydenotoista koskee raskaussyrjintää. Samanlaista viestiä tulee ammattiliitoilta, jotka saavat jäseniltään yhteydenottoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä.
Raskaussyrjintä näkyy käytännössä esimerkiksi niin, että työntekijän määräaikaista työsuhdetta ei jatketa, kun raskaus käy ilmi. Perhevapaalta palattaessa työtehtävä on saattanut yllättäen kadota alta tai siirtyä sijaiselle. Työhönottotilanteessa nuorilta naisilta kysytään usein perhesuunnitelmista, vaikka tasa-arvolain mukaan tällainen utelu on kiellettyä. Sama kysymys esitetään vain harvoin nuorille miehille.
Raskaussyrjintään liittyvät tilanteet eivät valitettavasti ole vuosien varrella juuri muuttuneet. Raskaussyrjintä nakertaa osaltaan naisten asemaa työmarkkinoilla.
Monilla työpaikoilla tuntuu unohtuneen se, että raskaus ei saa vaikuttaa työhönottopäätökseen, määräaikaista työsuhdetta ei saa päättää perhevapaan alkuun, ketään ei saa irtisanoa raskauden takia, ei liioin koeajalla, eikä perhevapaan sijainen saa korvata perhevapaalla olleen työtehtävää.
On turha vedota ”synnytystalkoiden” tai naisten korkeamman työllisyysasteen puolesta niin kauan kuin asenteet työpaikoilla ovat jämähtäneet aikansa eläneisiin näkemyksiin. Naisten asema työmarkkinoilla ja työn imu paranisivat rutkasti jo sillä, että raskaussyrjintä lopetettaisiin.