Raskasmetalleista vaurioitunutta metsämaata voidaan hoitaa varpukasveilla. Erityisesti variksenmarja ja juolukka kestävät hyvin kuparia, kertoo raskasmetallipäästöjen kasvillisuusvaikutuksista väitellyt Maija Salemaa.
Metsäntutkimuslaitoksella tehdyssä väitöskirjassa tutkittiin, miten raskasmetallit ovat muuttaneet kangasmetsien kasvilajistoa, miten aluskasvillisuus toipuu päästöjen pienentymisen jälkeen ja millaisia kasvilajeja voidaan käyttää hyväksi vaurioalueiden kasvittamisessa.
Erityisesti laskeumista kärsivät sammalet ja jäkälät, jotka eivät kykene estämään myrkyllisten alkuaineiden pääsyä sisäänsä. Tutkimusalueella Harjavallan kupari-nikkeli -sulaton ympäristössä herkimpiä sammalia kasvoi vasta kahdeksan kilometrin päässä päästölähteestä.
Aluskasvillisuus puuttui lähes kokonaan puolen kilometrin etäisyydellä metallisulatosta. Puolen kilometrin ja kahdeksan kilometrin etäisyyden välillä kasvilajien määrä kasvoi kahdeksasta kolmeenkymmeneen.
Saastuneimmissa kohdissa kasvoi harvalukuisina laikkuina kaikkein kestävimpiä putkilokasveja kuten variksenmarjaa, juolukkaa ja pallosaraa. Varpujen selviytymistä helpottaa niiden joustava leviäminen, nopea uudisversojen kehittyminen ja kyky kasvattaa juuria syvälle puhtaampiin maakerroksiin.
Myös sienijuuri auttaa varpuja välttämään raskasmetalleja. Raskasmetalli- ja rikkipäästöjen vähentymisen jälkeen metsäkasvillisuus alkaa palautua joko jäljelle jääneistä kasvilaikuista, maahan varastoituneista tai ympäristöstä leviävistä siemenistä.
Pekka Rahko
Vaikka Harjavallan sulaton lähiympäristössä metsämaasta löytyi eläviä kanervan, juolukan, koivun ja männyn siemeniä, pintamaan myrkyllisen korkeat raskasmetallipitoisuudet estivät uusien taimien juurtumisen.
Ilman ihmisen apua metsien kasvillisuus palautuu hyvin hitaasti, ja uudistumista tapahtuu vain kosteammissa painanteissa. Orgaanisen kateaineen lisääminen ja kestävien kasvilajien kuten variksenmarjan istuttaminen soveltuu hyvin pienialaisten, pahoin saastuneiden alueiden kunnostamiseen.
Saastuneilla alueilla kasvipeite sitoo maata, vähentää raskasmetallihiukkasten leviämistä tuulen mukana ja saattaa estää myrkyllisten aineiden huuhtoutumista pohjavesiin.