Autojen lyijytön bensiini, teollisuuden lisääntynyt ympäristöajattelu ja muista maista kulkeutuvien päästöjen väheneminen. Siinä edistysaskeleita, jotka ovat edelleen vähentäneet raskasmetallilaskeumaa Suomessa.
Uusin tutkimus paljastaa, että poikkeus on Itä-Lappi. Siellä nikkelilaskeuman määrä on suurin yli 20 vuoteen.
"Nikkelipitoisuudet Koillis-Lapissa ovat 1980-luvulla alkaneen tarkastelujakson suurimmat. Laskeuman vaikutusalue on laajentunut ja ulottuu Keski-Lappiin saakka. Tämä johtuu Kuolan metallisulattojen päästöistä. Todennäköisesti tuotantomäärät ovat siellä kasvaneet", selittää tutkija Juha Piispanen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Muhoksen yksiköstä.
Tulokset näkyvät metsäsammalista, jotka ottavat ravinteet suoraan ilmasta. Metla on jo vuodesta 1985 selvittänyt raskasmetalli- ja typpilaskeumaa sammalien pitoisuuksien perusteella. Sammalnäytteet on kerätty samoilta pysyviltä koealoilta viiden vuoden välein. Uusimman tutkimuksen näytteet on kerätty vuosina 2005 ja 2006.
"Keski-Euroopan 1980-luvun metsäkuolemat antoivat sysäyksen sen selvittämiseen, mitä tapahtuu Suomen metsissä", Metlan Muhoksen toimintayksikön johtaja Eero Kubin kertoo laskeumatutkimuksen taustaa.
Hän on johtanut Suomen raskasmetallilaskeumatutkimusta sen alkuajoista lähtien. Parhaillaan hän isännöi Oulussa kansainvälistä työkokousta, jossa arvioidaan Euroopan laajuisen laskeumatutkimuksen uusimpia tuloksia.
Luoteis-Lappi puhtainta aluetta
Raskasmetallilaskeuma on korkein Etelä-Suomessa ja vähenee pohjoista kohti. Alueelliset erot ovat suorassa suhteessa teollisuuden ja liikenteen päästöjen määriin sekä kaukolaskeumaan. Luoteis-Lappi on raskasmetallilaskeuman suhteen Suomen puhtainta aluetta.
Selvimmin ovat laskeneet lyijypitoisuudet. Piispasen mukaan sammalten lyijypitoisuudet ovat vähentyneet 80-luvulta lähtien keskimäärin noin 80 prosenttia.
"Liikenteen päästöt ovat merkittävimmät syyt laskuun. Lisäksi siihen vaikuttaa Keski-Euroopasta tuleva kaukokulkeuma, joka sekin on käytännössä liikenteen päästöjä."
Kromi ja kupari ovat tyypillisiä paikallisia saastuttaja. Piispanen kertoo, että esimerkiksi Tornion ympäristössä kromipitoisuudet pienenivät radikaalisti vuoteen 2000 asti. Sen jälkeen pitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla.
Pohjoisen murheenkryyni on Kuolan alue. Nikkelin lisäksi sieltä kulkeutuu Koillis-Lappiin kuparia. Sen pitoisuudet ovat kasvaneet.
Raskasmetallien lisäksi sammalista on mitattu vuodesta 1990 lähtien typpipitoisuus. Tutkimuksen mukaan typpilaskeuma on jonkin verran noussut koko Suomessa vuoden 2000 jälkeen.
Mitä merkitystä ihmisille?
Viestintäjohtaja Juha Ylimaunu Outokummun Tornion tehtailta katsoo, että metallilaskeumatuloksissa näkyvät metalliteollisuuden ympäristöinvestoinnit.
"Esimerkiksi Outokummun Tornion tehtaat investoivat ennen tämän tutkimuksen näytteenottoa 117 miljoonaa euroa ympäristönsuojeluun. Samaan aikaan tuotanto kaksinkertaistettiin."
Ylimaunu harmittelee, että tutkimustulokset eivät kerro sitä, onko laskeumilla merkitystä ihmiselle tai luonnolle.
"Toivoisin, että tulevaisuudessa metallien kokonaismäärien seurannan sijaan saisimme tietoa siitä, missä olomuodoissa metallit esiintyvät ja onko näillä merkitystä ihmisille tai luonnolle."