Pohjoismainen yhteistyö korostuu turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa selontekomenettely on jäänyt turhan kankeaksi.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus jatkaa 1990-luvulla alkanutta perinnettä ja julkaisi torstaina oman selontekonsa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Hallituksen turvallisuuspoliittiset näkemykset esitettiin tiivistetysti jo viime vuoden keväällä hallitusohjelmassa. Kun asia käsiteltiin silloin kahdella sivulla, nyt teema saa 115 sivun läpivalaisun.
Uusia isoja avauksia selonteossa ei ole. Se analysoi Suomen turvallisuuspoliittista ympäristöä ja perustelee voimassa olevia linjauksia. Tässä analyysissä selonteko onkin onnistunut. Se toimii ansiokkaana teeman peruspakettina muillekin kuin kansanedustajille.
Vaikka jo hallitusohjelma korostaa pohjoismaista näkökulmaa, selonteossa korostus on silmiinpistävän vahva. Takana voi juuri nyt olla halu perustella suunnitelmaa Suomen osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan. Samalla kyse on kuitenkin laajemmasta linjanvedosta.
Selonteko toteaa yksiselitteisesti, että ”pohjoismaista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä tiivistetään”. Tämä yhteistyön syventäminen palvelee esimerkiksi sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä, kohentaa yhteensopivuutta ja on eduksi puolustushankinnoissa.
Edullisia yhteishankintoja Suomi tarvitsee jo siksi, että puolustuksellisten tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien välille on syntymässä yhä ammottavampi kuilu.
Puolustusyhteistyöllä on kuitenkin rajansa. Sitä tehdään selonteon mukaan ”kunkin maan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan lähtökohdat huomioiden”. Jarruna ovat erilaiset Nato-suhteet.
Naton ja Suomen suhdetta analysoidaan selonteossa yllätyksettömästi. Keskeinen kysymys, Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys, ratkaistiin jo hallitusohjelmassa: Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele jäsenyyden hakemista.
Pohjoismaisen yhteistyön ohella selonteko korostaa EU-jäsenyyden turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Asia on tarpeellistakin nostaa esiin nyt kun EU-keskustelu on meillä jo pitkään pyörinyt yksipuolisesti ja välistä hyvin populistisesti unionimaiden talousongelmissa ja niiden seurauksissa Suomelle.
Dokumentti nostaa hyvin esiin valtioiden välisen kasvavan keskinäisriippuvuuden. Täysin itsenäinen turvallisuuspolitiikka ja puolustus eivät ole pienelle valtiolle enää mahdollisia. Suomen valtiolliselle itsenäisyydelle yhteistyön kasvu on paljon suurempi mahdollisuus kuin uhka.
Julkistuksen jälkeen selonteko siirtyy eduskuntaan. Jos menettelyä ei muuteta, seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen päivityksen saa käsiinsä vasta tuleva eduskunta, noin neljän vuoden päästä.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa turvallisuusympäristöanalyysit ovat vaarassa vanhentua nopeasti. Siksi on jälleen aihetta miettiä, onko selontekomenettely enää tarkoituksenmukainen vai olisiko järkevää siirtyä esimerkiksi kerran vuodessa tapahtuviin pääministerin ilmoituksiin.