Teollisuus ei voi luopua raskaiden tuotteiden maantiekuljetuksista. Kuljetuksista vastaavat henkilöt ovat teollisuuslaitoksissa yhtä mieltä siitä, että kumipyöräkuljetuksia on pakko olla.
"Osa asiakkaista on sellaisessa paikassa ettei sinne kulje rautatietä tai sitten kuljetettavat tavaramäärät ovat sellaisia, että autokuljetus on järkevä vaihtoehto. Maantiekuljetukset ovat jakelutyyppistä ajoa", sanoo Oy JIT-Trans Ltd:n toimitusjohtaja Reijo Ojala.
JIT-Trans kuuluu Rautaruukki-konserniin ja kuljettaa enimmäkseen Raahen terästehtaan raaka-aineita ja tuotteita.
Esimerkiksi Pulkkilaan kuljetetaan teräskeloja Raahesta rekkarallina koko ajan. Hämeenlinnaan taas kulkee kaikki tavara Raahesta rautateitse.
JIT-Trans liikuttelee tavaraa kaikkiaan 13,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä 8,5 kulkee meritse, rautateillä yli 3 miljoonaa tonnia ja noin 1 miljoona tonnia maanteitse.
Valtaosa raaka-aineista on bulkkitavaraa, joka kulkee meritse: malmia, hiiltä, erilaisia lisäaineita, kalkkikiveä, koksia. Nämä tavarat kulkevat niin suurina massoina, että merikuljetus on niille aivan ehdoton vaihtoehto. Kostamuksesta tulee pellettejä junalla noin miljoona tonnia.
Rautaruukin tuotteiden päämarkkina-alue on Euroopassa, sinne merikuljetus on Ojalan mukaan hyvä, toimiva ja erittäin tärkeä reitti.
Ojalan mukaan esimerkiksi rautatiet ja junat ovat Suomessa kuljetusten kannalta erittäin hyvässä kunnossa.
"Rautateillä on meidän näkökulmasta todella hyvä tilanne. Mehän olemme viime vuosien aikana yhteistyössä ratahallintokeskuksen, VR:n ja Rautaruukin kesken rakentaneet sähköistyksen tänne Raahen tehdasalueelle saakka. VR:n kanssa kehitetään koko ajan toimintatapoja."
Ojala muistuttaa, että merikuljetuksissa on jäänmurtajien apu elintärkeää. Yhteiskunnan toimesta ei hänen mukaansa pitäisi panna merenkululle sellaisia rasitteita, että se heikentää pohjoisen yritysten kilpailukykyä.
Laivakuljetukset kasvaneet Stora Ensolla
Stora Enson logistiikkajohtaja Antti Vehviläinen sanoo, että heillä laivoilla kuljetetaan Kemistä ja Oulusta lähtevästä tavarasta noin 75-80 prosenttia laivalla. Loppuerä jakaantuu tasan rauta- ja kumipyörille. "Kaikki riippuu siitä, missä asiakas on. Kemistä ja Oulusta ei voi viedä kaikkea suoraan laivalla, koska laivalinjoja ei ole Kemistä ja Oulusta kaikkialle", Vehviläinen sanoo.
"Joitakin laivalinjoja on vain etelässä, niin kuin tässä onnettomuustapauksessa oli. Puolan laivalinja lähtee Helsingistä", Vehviläinen sanoo.
Laivakuljetusten ja junakuljetusten osuus on Vehviläisen mukaan kasvanut koko ajan. "Kuljetusmuotona ne ovat edullisempia kuin kumipyörä."
Oulusta toimitetaan laivalla kaikki muu paitsi Pohjoismaihin, kotimaahan ja Venäjälle menevä rahti. Laivakyydin jälkeen seuraava vaihtoehto on aina juna, ja rekkakyyti on viimeinen vaihtoehto. Vehviläinen vertaa tilannetta linja-auton ja taksin suhteeseen. Suurin osa viedään laivalla ja junalla, mutta pienet tai vaikkapa myöhästyneet erät viedään autolla.
Vehviläisen mukaan kuljetusväylät ovat heidän kannaltaan hyvässä kunnossa. Ainoastaan siitä voi nurista, että etelään vievällä pääradalla on paljon henkilöliikennettä, ja sen takia tavarajunat joutuvat silloin tällöin odottelemaan. Se saattaa joskus lisätä tarvetta käyttää autokuljetuksia. Rekalla toimitusajat etelään ovat noin 10-12 tuntia, junalla aika on kaikkinensa helposti yli vuorokauden. "Kun on kiire ja tarvitaan joustoa, silloin kumipyörä on nopeampi."