Koko EU:n laajuisessa raskaan liikenteen valvontaiskussa kävi ilmi, että ajo- ja lepoaikarikkomuksiin syyllistytään Suomessa hiukan useammin kuin EU-maissa yleensä. Myös kalusto näyttää olevan meillä keskimääräistä kehnommassa kunnossa.
Ajo- ja lepoaikarikkomuksella tarkoitetaan, että kuljettaja on ajanut liian pitkiä päiviä, eikä sääntöjen määräämiä taukoja ole pidetty asianmukaisesti. Ajo- ja lepoaikarikkomuksiin syyllistyi Suomessa 6,4 ja EU-maissa keskimäärin neljä prosenttia tarkastetuista kuljettajista.
Ylikonstaapeli Erkki Vikmanin mielestä juuri nämä rikkomukset ovatkin valvonnan kannalta huolestuttavimpia.
”Meidän tehtävämmehän on valvoa, etteivät kuljettajat aja väsyneinä, koska uupunut kuski on aina turvallisuusriski. Silloin kun sakkoja kirjoitetaan, ovat sallitut rajat yleensä ylittyneet reilusti”, Vikman toteaa.
Myös ajopiirturirikkomuksiin Suomessa syyllistyttiin hiukan keskimääräistä useammin: kotimaassa rikkeitä kirjattiin kaikkiaan 95 eli yhdeksällä prosentilla tarkastetuista kun vastaava prosentti kaikissa EU-maissa oli 5,5.
Kalusto rapistuu
Suomessa ajoneuvot näyttivät olevan keskimäärin hiukan huonommassa kunnossa kuin tarkastusmaissa keskimäärin. Suomessa tarkastetuista ajoneuvoista epäkuntoisia oli yhteensä yhdeksän prosenttia, kun niitä EU-maista löytyi keskimäärin viisi prosenttia.
Kun kyse on vain pienistä puutteellisuuksista ajoneuvon kunnossa tai varusteissa, annetaan ajon yleensä jatkua.
”Niistä annetaan joko huomautus, rikesakko tai sakko. Tällaiset viat eivät kuitenkaan estä vielä ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä”, Vikman toteaa.
Jos vakavia puutteita löytyy, ajo keskeytetään. Suomessa ajoneuvo määrätään yleensä katsastettavaksi ja siitä saatetaan ottaa jopa kilvet pois saman tien.
Vikman arvelee, että ajoneuvojen kunnon rapistuminen saattaa ainakin osaltaan johtua kuljetuskustannusten hinnan noususta ja sen seurauksena kaluston vanhenemisesta.
”Kuljettajat eivät ole kuulemma onnistuneet siirtämään polttoaineiden hinnan nousua taksoihinsa. Tämä saattaa kieliä siitä, ettei kaluston uusiminen ole myöskään mahdollista tarpeen mukaan”, Vikman arvelee.
Paperit kunnossa
Myös puutteellisia kuormasidontoja ja ylikuormaa esiintyi Suomessa useammin kuin keskimäärin EU-maissa.
Asiapaperit sen sijaan olivat Suomessa keskivertoa useammin kunnossa. EU:n ulkorajoilla onkin oltu Suomessa erityisen tarkkana, Vikman toteaa.
Ylinopeuksiin Suomessa sorruttiin suurin piirtein yhtä usein kuin muissakin EU-maissa. Ylinopeuteen syyllistyi 95 suomalaiskuljettajaa eli 3,8 prosenttia tarkastetuista.
Luvut eivät vielä kerro, millaisissa tilanteissa ylinopeutta on ajettu. Määräysten mukaan raskaissa ajoneuvoissa tulee olla nopeusrajoitin, joka ilmoittaa ylinopeudesta kuitenkin vasta, kun ajetaan yli 85 kilometrin tuntivauhtia. Taajama-alueella ajetuista ylinopeuksista laite ei näin ollen kerro.
Rattijuoppoudesta Suomessa jäi kiinni puoli prosenttia tarkastetuista, kun luku EU:n laajuisesti oli jopa kuusi prosenttia.
Suomessa tarkastettiin reilut tuhat ajoneuvoa 77 eri pisteessä. Yhteensä EU-maissa tarkastuksiin osallistui liki 30 000 ajoneuvoa noin 750 tarkastuspaikalla.
Tarkastusisku oli osa EU-maiden liikennepoliisien yhteistä valvontaoperaatiota, joka keskittyi kansainvälisen raskaan liikenteen valvontaan.
Operaation tavoitteena oli parantaa liikenneturvallisuutta ja torjua kuljetusrikollisuutta.