Rask ei pe­rään­ny reaa­li­ko­kees­sa

Taistelutahtoa uhkuva opetusministeri Maija Rask (sd.) ei aio perääntyä ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen liittyvässä kiistassa. Hän aikoo vielä ministerikaudellaan uudistaa reaalikokeen, jolloin yhden yleisreaalikokeen asemasta abiturientilla olisi mahdollisuus osallistua maksimissaan kuuteen reaalikokeeseen.

Opetusministeri Maija Rask (sd.) ei peräänny reaalikokeeseen liittyvässä kiistassa.
Opetusministeri Maija Rask (sd.) ei peräänny reaalikokeeseen liittyvässä kiistassa.

Helsinki

Taistelutahtoa uhkuva opetusministeri Maija Rask (sd.) ei aio perääntyä ylioppilastutkinnon reaalikokeeseen liittyvässä kiistassa. Hän aikoo vielä ministerikaudellaan uudistaa reaalikokeen, jolloin yhden yleisreaalikokeen asemasta abiturientilla olisi mahdollisuus osallistua maksimissaan kuuteen reaalikokeeseen.

Raskin mielestä kompromissi ei voi olla aine- ja yleisreaalin yhdistäminen, jota kokoomus on väläyttänyt. "Se olisi kallis, monimutkainen ja raskas oppilaille." Hän muistuttaa, että kokelas voisi silloin oleellisesti yhden aineen tiedoilla saada kaksi arvosanaa.

Nykyinen reaalikoe osoittaa Raskin mielestä huonosti, ovatko opiskelijat saavuttaneet lukiolain edellyttämät tiedot ja taidot sekä saavuttaneet riittävän kypsyyden. Reaaliaineet muodostavat lähes puolet koulun oppimäärästä. Silti aineiden osaamista voi osoittaa vain yhdessä ylioppilastutkinnon kokeessa.

Asiantuntijatyöryhmä esitti viime keväänä yksimielisesti ainereaalimallia. Rask asetti eduskunnan sivistysvaliokunnan toiveen mukaisesti vielä uuden ryhmän miettimään uudistusta. Se päätyi, että ainereaalimalli on esillä olleista vaihtoehdoista paras.

Opettajajärjestöt eivät ole innostuneet mallista. Yliopistot kannattavat reaalikokeen uudistamista niin, että sen tuloksia voitaisiin käyttää hyväksi opiskelijavalinnoissa.

Abiturientin olisi jatkossakin suoritettava pakollisena äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli sekä oman valintansa mukaan joko matematiikka tai reaali.

Rask vie reaalikokeen hallitukseen äänestäväksi, jos sivistyspoliittinen ministeriryhmä ei pääse siitä sopuun. Asia jäi keskiviikkona ministeriryhmän kokouksessa pöydälle.

"Olen joutunut tekemään ministeriaikana useita kompromisseja, myös huonoja, mutta reaalikokeessa minä en tee", hän napauttaa.

Rask nimeää huonoksi kompromissiksi sen, että esiopetuksen opettajille asetettiin liian tiukat kriteerit, kuka voi olla opettaja. "Opettajien pätevöitymiselle asetetusta aikarajasta tuli liian lyhyt." Hampaan koloon on jäänyt hallituskumppanien vesitykset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintoihin.



Eläinlääketieteellisen
siirto onnistuisi nyt?


Pettymys Raskille oli, että hallitus tyrmäsi yhden äänen enemmistöllä eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirron Helsingistä Kuopioon. Sapekkaita terveisiä opetusministeri tuntuu lähettävän valtiovarainministeri Sauli Niinistölle (kok.), joka teki kaikkensa estääkseen siirron.

Rask arvelee, että siirto Kuopioon saattaisi onnistua tällä hetkellä paremmin. "Ehkä se oli lumen aurausta", hän viittaa siihen, että hallitus vannoo nyt valtion toimintojen hajasijoittamisen nimeen. Rask on luvannut, ettei hän siirtoa enää yritä.

Akateemiseen vapauteen luottaa Rask ei halua rajoittaa yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikoja "Hyvinä aikoina opiskeluajat venyvät monilla sen takia, että työnantajat houkuttelevat töihin kesken opintojen." Hän toivoo, että työantajat katsoisivat asiassa peiliin.

Pallon hän heittää myös yliopistoille: "Nykyiset kaksi lukukautta pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin ja ainakin kaikki arkipäivät pitäisi ottaa käyttöön. Muutamissa virolaisissa yliopistoissa on otettu käyttöön jopa viikonloputkin."



Yliopistojen purnaus
tympäännyttää


Raskia närästää ylioistojen rehtoreiden napina rahanjakomalliin, jonka väitetään houkuttelevan yliopistoja ylisuuriin tohtoritutkintomääriin rahan toivossa. Ministeri muistuttaa, että rehtoreiden toivomuksesta asia selvitettiin, mutta yliopiston edustajien enemmistö ei löytänyt parempaa järjestelmää.

"Opetusministeriö ei millään tavalla pakota kouluttamaan liikaa maistereita ja tohtoreita. Tulosneuvotteluissa ministeriö on jopa leikannut yliopistojen esittämiä tohtoritavoitteita."