Helsinki Rasistiset rikokset vähenivät hieman viime vuonna. Poliisin tietoon tuli vuonna 2001 yhteensä 448 rasistista rikosta, kun toissa vuonna niitä oli vielä 495. Yleisin rikosnimike on edelleen pahoinpitely, joita kaikista kirjatuista rasistisista rikoksista oli noin viidennes. Toiseksi eniten syyllistyttiin vahingontekoon, joita poliisin kirjoihin kertyi 17 prosenttia.
Rasistisista rikoksista puolet tehtiin julkisella paikalla, kuten kadulla, asemilla ja ravintoloiden edustalla. Kaksi kolmasosaa tapahtui illalla ja yöllä.
Rasistiseen rikokseen syyllistyy tavallisimmin nuori tai nuorehko mies. Yli puolet epäillyistä oli viime vuonna 15-24-vuotiaita ja vielä tyypillisimmin hän oli noin 18-vuotias eteläsuomalainen mies. Rikosilmoituksissa nimettiin 255 rasistisesta rikoksesta epäiltyä - skinit mainittiin joka viidennen epäillyn kohdalla.
- Rasismia voidaan epäillä, jos kohteena on ollut ulkomaalainen tai maahanmuuttaja ja on syytä epäillä syrjintää, työsyrjintää tai kiihottamista kansanryhmää vastaan. Jos taas skineistä on ollut maininta rikosilmoituksessa, päätelmä heistä on tehty useimmiten ulkoisten merkkien perusteella, ylikomisario Pia Holm mainitsee.
Holmin mukaan rasistisimmat paikkakunnat näyttävät poliisiosaston tekemän selvityksen mukaan olevan Helsinki ja Joensuu. Joensuu on Holmin mukaan nostanut entisestään osuuttaan, sillä kesällä 2001 kaupungissa oli selkeä rasististen vahingontekojen buumi.
- Joensuussa on toisaalta matala kynnys listata rikos rasistiseksi, jos osapuolena on ollut ulkomaalainen. Muutoin tällainen rikollisuus keskittyy pääosin etelään.
Somalialaiset uhreina
Rasismirikoksen uhreiksi joutui viime vuonna 426 ihmistä, ja eniten niistä kärsivät Somalian kansalaiset. Epäillyistä lähes puolet oli uhrille entuudestaan tuntemattomia. Noin puolet rasistisista rikoksista tapahtui Etelä-Suomen läänissä, jossa valtaosa ulkomaalaisista asuu.
Toisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajista joka kolmanteen on kohdistunut rasistinen rikos. Filosofian maisteri Tiina Vesalan juuri valmistuneen selvityksen mukaan maahanmuuttajat olivat kokeneet useimmiten lievähköjä rikoksia, kuten rasistisia solvauksia ja uhkauksia. Vakavia rasistisesti motivoituneita rikoksia edustivat pahoinpitelyt. Niiden osuus rikosilmoituksista oli kymmenes.
Vesalan sisäministeriön poliisiosastolle tekemään selvitykseen osallistui 3 595 maahanmuuttajaa seitsemästä kansallisuusryhmästä, joita olivat arabit, Kosovon albaanit, somalialaiset, vietnamilaiset, venäläiset, virolaiset ja suomalaista syntyperää olevat.
Rasistisen rikoksen uhriksi joutuneet maahanmuuttajat olivat useimmiten nuorehkoja, pääkaupunkiseudulla asuvia miehiä. Somalialaiset ja arabit olivat kokeneet rasistisia rikoksia useammin kuin muiden ryhmien edustajat.
Suurin osa ilmoittamatta poliisille
Vesalan selvityksen mukaan maahanmuuttajat ottivat harvoin yhteyttä poliisiin. Peräti 71 prosenttia rasistisia rikoksia kokeneista jätti ilmoittamatta tapahtuneesta. Asia koettiin joko liian vähäpätöiseksi, jotta siitä ilmoitettaisiin tai maahanmuuttajat epäilivät, ettei asia olisi johtanut toimenpiteisiin.
Muutamat niistä, jotka eivät uskaltaneet ottaa yhteyttä poliisiin kokemansa rasistisen rikoksen jälkeen, olivat mielestään saaneet poliisilta muita huonompaa palvelua. He olivat tavallisimmin somalialaisia ja arabeja.
Maahanmuuttajien kokemuksista tehty selvitys on jatkoa Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella tehtyyn maahanmuuttajien syrjintää kartoittavaan tutkimukseen.