Yleisurheilu: Mün­che­nin EM-päi­vä­kir­ja: Miksi en käytä saksan kieltä Sak­sas­sa­kaan?

Pääkirjoitus: Sekavaa joh­ta­mis­ta, mo­raa­li­ton­ta jul­muut­ta – ve­nä­läi­sen so­ta­voi­man taso yli­ar­vioi­tiin

”Ra­sis­min hy­väk­sy­vä il­ma­pii­ri hei­jas­tuu adop­tio­las­ten koh­te­luun”

Suomessa vallitseva rasismin hyväksyvä ilmapiiri heijastuu myös adoptiolasten kohteluun, sanoo Adoptioperheet-yhdistyksen puheenjohtaja Salla Saarinen.

Suomessa vallitseva rasismin hyväksyvä ilmapiiri heijastuu myös adoptiolasten kohteluun, sanoo Adoptioperheet-yhdistyksen puheenjohtaja Salla Saarinen.

– Kun ei ole tarpeeksi voimakkaasti tuomittu rasistisia kannanottoja julkisesti, se antaa ihmisille oikeutuksen käyttäytyä rasistisesti. Vaikeneminenkin on valinta, toteaa Saarinen.

Adoptiolapsiin kohdistuva rasismi nousi esille Helsingin Pukinmässä maanantaina sattuneen tapauksen takia, jossa teinitytöt pahoinpitelivät kymmenenvuotiaan tummaihoisen adoptiopojan ja kutsuivat häntä neekeriksi.

Saarisen mukaan tummaihoiset adoptiolapset kohtaavat rasismia siinä missä muutkin maahanmuuttajalapset. Siksi Adoptioperheet-yhdistys on tehnyt vanhemmille oppaan rasismin kohtaamiseen.

Saarinen syyttää Suomea puuttumattomuuden kulttuurista, jossa kävellään ohi, suljetaan silmät eikä haluta tehdä numeroa rasistisista teoista. Saarinen kehottaa ihmisiä itsetutkiskeluun.

– Jos sinussa kuohahtaa rasismin aalto, käännä katse itseesi ja mieti, miksi se tapahtuu.

Adoptioperheet-yhdistys kerää parhaillaan tietoa adoptioperheiden kohtaamasta arjen rasismista.

– Tänään sain viestin yhdeltä adoptioäidiltä, joka kertoi tilanteen muuttuneen radikaalisti viimeisen kahden viikon aikana heidän pikkukylässään. Tähän asti perhe oli ollut tasavertainen kyläyhteisön jäsen, mutta tämän erään toisen kauden kansanedustajan Facebook-kommentin jälkeen heidät on syrjäytetty yhteisöstä, sanoo Saarinen viitaten perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen kohua herättäneisiin kommentteihin.

– Todella hälyttävää, Saarinen jatkaa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2014 lähes 445 adoptointia, joista kotimaisten adoptioiden määrä oli 284 ja ulkomaisten 161. Suomeen saapui eniten Etelä-Afrikassa ja Kiinassa syntyneitä lapsia. Esimerkiksi Venäjältä ei saa enää adoptoida Suomeen tasa-arvoisen avioliittolain takia.


Saarisella on omakohtaista kokemusta arkipäivän rasismista, sillä hän on tummaihoisen adoptiopojan äiti. Kahdesti hän on joutunut poikansa kanssa sanallisen hyökkäyksen kohteeksi. Toisella kerralla kuusikymppinen mies oli kutsunut rattaissa kulkenutta pikkupoikaa ”saatanan neekeriksi”.

– Se on niin lamauttavaa, ettei siinä voi tehdä mitään. Toivoo vain, ettei lapsi kuullut sitä, Saarinen sanoo.

Yleisempää on tietämättömyys ja ennakkoluulot. Sairaanhoitaja saattaa puhua rodullisista ominaisuuksista tai neuvolan terveydenhoitaja kysyy, kasvaako pojan afrohiukset ollenkaan.

– Ne ovat absurdeja kommentteja, joista voi todeta, ettei vastapuoli vilpittömästi halua mitään pahaa, hän on vaan niin täysin pihalla.

Saarisen mukaan pelottavinta on se, että hän alkaa turtua arjen rasismiin.

– Alkaa muodostua teflonpinta, että tällaista tämä nyt on, eikä tälle mitään voi. Sellaista ei saisi tapahtua, Saarinen sanoo.