Espanjalainen yhteiskunta suhtautuu yhä vihamielisemmin ulkomaalaisiin. Esimerkiksi muslimeihin kohdistuneet aggressiot ovat Espanjassa lisääntyneet huimasti, peräti 1 700 prosentilla USA:han 11. syyskuuta 2001 kohdistuneiden terri-iskujen jälkeen. Espanjan nuorista joka kolmas suhtautuu kielteisesti taas mustalaisiin.
Tiedot selviävät espanjalaisen tunnetun kansalaisjärjestön SOS Racismo äskettäin julkaisemasta vuosiraportista, "Rasismi Espanjassa 2002". Raportin mukaan Espanjassa on tällä hetkellä noin 600 000 laitonta siirtolaista, joilla ei ole minkäänlaisia papereita.
Laittomien siirtolaisten määrä Espanjassa on kasvanut nopeasti. Kuitenkin tarkkoja lukuja laittoman maahanmuuton kasvusta on vaikea esittää, koska eri tietolähteet ministeriöistä ulkomaalaisten avustusjärjestöihin antavat ilmiöstä erilaisia lukuja ja tietoja.
Espanjan tilastokeskuksen mukaan vielä tammikuussa 2002 laittomien siirtolaisten määrä oli alle puoli miljoonaa, 463 000.
SOS Racismon vuosiraportin mukaan tärkeänä syynä laittoman siirtolaisuuden kasvuun on viime vuosina kiristynyt Espanjan ulkomaalaislainsäädäntö. Sen seurauksena on yhä vaikeampi muuttaa maahan laillisesti.
Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen laillinen siirtolaisuus Espanjaan supistuikin vuoden 2002 jälkimmäisellä puoliskolla. Toisaalta kiristynyt lainsäädäntö ei ole vähentänyt Espanjaan pyrkivien maahanmuuttajien määrää.
Laittomilla
paljon ongelmia
Rasismia koskeva äskettäinen vuosiraportti kertoo myös, että Espanjassa kasvavat rikollisuusluvut yhdistetään yhä useammin laittomaan siirtolaisuuteen.
Laittomasti Espanjaan saapuneiden on myös yhä vaikeampaa löytää töitä, asunto ja lapsille koulupaikka. Jos töitä löytyy, ne ovat yleensä pätkätöitä tai päivätyötä maatalouden piirissä ilman mitään sosiaaliturvaa.
Kansalaisjärjestö SOS Racismon vuosiraportti arvostelee Espanjan hallitusta nykyisen ulkomaalaislainsäädännön kehnosta ja usein puolueellisesta toteuttamisesta. Ongelmien taustalla on vielä ulkomaalaiskysymyksiin hoitavien viranomaisten liian vähäinen määrä.
Hallinnon tehokkuus näkyy maastakarkotuksissa. Espanjan sisäministeriön julkistamien tietojen mukaan viime vuonna karkotusmääräyksen sai yli 40 000 laitonta siirtolaista, mutta konkreettisesti karkotus onnistui vain noin 12 000 tapauksessa. Eniten karkotusmääräyksiä annettiin marokkolaisille. Heitä seurasivat Ecuadorin, Romanian ja Kolumbian kansalaiset.
Espanjan hallitus on yrittänyt neuvotella erityisesti naapurimaansa Marokon kanssa laittoman siirtolaisuuden kontrolloimisesta ja laittomien maahanpyrkijöiden palauttamisesta, mutta mitään konkreettisia tuloksia ei ole syntynyt. Marokko on kieltäytynyt vastaanottamasta sen kautta Espanjaan siirtyneet maahanpyrkijät.
Taustalla on viime kesänä tapahtunut Persilja-saaren konflikti, joka tulehdutti naapureiden suhteet. Irakin sota aiheutti muutamien viikkojen tauon maahanpyrkijöiden virtaan Marokosta Gibraltarin salmen yli Espanjaan ja vastaavasti Marokon rannikolta Kanarian saarille. Sodan päätyttyä siirtolaisvirta on kuitenkin jälleen vilkastunut.
Ulkomaalaislakien
säätäminen vaikeaa
Espanjan lisääntyvistä siirtolaisongelmista ja niiden vaikeista ratkaisumalleista kertoo jotakin myös se, että José María Aznarin hallitus ilmoitti toukokuun alussa uudistavansa ulkomaalaislainsäädäntöjä jälleen kerran ja vielä kovempaan suuntaan.
Suunnitteilla oleva uudistus on jo neljäs viimeisten kolmen vuoden aikana.
Nykyinen Espanjan ulkomaalaislaki on ollut voimassa vuoden 2001 alusta lähtien ja lakia "selventävä" täydennys saman vuoden elokuusta lähtien. Sitä edeltänyt ulkomaalaislaki oli voimassa ainoastaan vuoden 2000.
Tällä hetkellä vielä voimassa olevasta ulkomaalaislaista Espanjan korkein oikeus kumosi 11 lakipykälää viime maaliskuussa.
