Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi valitun puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen tavoite on nostaa puolue hallitukseen seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Kannatuksen nousun prosentti- tai paikkalukutavoitetta Räsänen ei asettanut. "Tavoite on ylöspäin", hän väisti. Paikkansa kesken kauden jättänyt Bjarne Kallis usutti asettamaan tavoitteeksi kahdeksan prosentin kannatuksen. Se ei hänestä ole utopistinen tavoite nyt viiden prosentin puolueelle.
"Ei puolueita hallitukseen valita pelkästään kokojärjestyksessä", Räsänen totesi valintansa jälkeen. Hän uskoo, että puolueen aatepolitiikalle on kasvavasti kysyntää ja tilausta, kunhan se osataan konkretisoida kansalaisille.
Räsänen voitti Hyvinkäällä lauantaina pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa puheenjohtajavaalin ylivoimaisesti. Hän keräsi 174 ääntä. Yrittäjä Peter Östman sai 50 ääntä. Kansanedustaja Leena Rauhalan saalis oli 24 ääntä.
Kalliksen linjalla
eteenpäin
Räsänen ilmoitti haluavansa jatkaa Kalliksen viitoittamalla linjalla, kristilliseltä arvopohjalta yleispuolueena. Hänen mukaansa puolueessa on katto korkealla ja seinät leveällä. Tilaa pitää olla keskustelulle ja samojen tavoitteiden puitteissa myös erilaisille mielipiteille.
Uuden puheenjohtajan mukaan kristillisdemokraatit ei ole eturyhmäpuolue. "Me emme yksipuolisesti aja minkään yhteiskuntaluokan tai ammattiryhmän etua", Räsänen totesi esittelypuheessaan ennen valintaa.
Uusia toimintatapoja ja uutta keskustelukulttuuria tulee Räsäsen mukaan etsiä rohkeasti ja asettaa toiminnan painopiste nuoriin.
Rauhalan tukijoukoista toivottiin, että Räsäsen olisi tehnyt arvovalinnan ja keskittynyt eduskuntatyön lisäksi hoitamaan perhettään. Voittaja heitti takaisin toteamalla valintansa olevan osoitus siitä, että puolue on todellinen perhepuolue.
Kolmesta puheenjohtajakandidaatista vanhoillista siipeä edusti Rauhala. "Kristillisdemokraattinen puolue on pyhän luovuttamattomat arvot hyväksyvä ja niistä vakaumuksellisesti kiinni pitävä puolue", Rauhala markkinoi linjaa, johon puolue olisi hänen johdollaan viety. Hän korosti, että sitoutumisen omaan arvopohjaan tulee olla muille viesti.
Pietarsaaren maalaiskunnasta kotoisin oleva Peter Östman varoitti, ettei kristillisyyttä ja politiikkaa saa sekoittaa sillä tavalla, että annettaisiin uskonnollisia nimiä poliittisille ilmiöille tai päinvastoin.
"Meidän tulee osata todella hyvin erotella politiikkaan käyttökelpoinen etiikka kristillisyyden tarjoamasta kokonaisuudesta." Östmanin mukaan yhteistyötä voidaan tehdä myös niiden kanssa, jotka työskentelevät arvopohjalta, vaikkei ole samaa teologista näkemystä.
Kenttä kehui Räsäsen kokemusta ja asiantuntemusta. Östmanilla todettiin olevan enemmän tahtoa puoluejohtajaksi. Häntä markkinoitiin tulevaisuuden nimenä. Kaikki eivät ymmärtäneet, että puheenjohtajaa vaihdatetaan, mutta samalla linjalla jatketaan.
Östman nousi
varajohtajaksi
Kallis neuvoi seuraajansa johtamaan ja viemän visionsa läpi. Pyytämättä Kallis ei aio neuvoja tuputtaa. "Pyydettäessäkin annan vain hyvin neuvoja."
Kalliksen ehdotus neljännen puheenjohtajan eli kolmannen varapuheenjohtajan valitsemisesta synnytti vastustusta, mutta meni läpi äänestyksen jälkeen. Paikalle valittiin yksimielisesti Peter Östman.
Kun väki oli aikansa jahnannut, miten puheenjohtajiston työnjako pitäisi toteuttaa ja mitä kolmannelta varajohtajalta edellytetään, Kallis kävi lohkaisemassa: "Olisi parasta, että valitsisitte neljänneksi puheenjohtajaksi nuoren, työkyvyttömyyseläkkeellä olevan saamelaisnaisen."
Kolmatta varapuheenjohtajaa perusteltiin johdon tehtäväjaolla, alueellisella tasapainolla ja kansainvälisellä yhteistyölläkin. Puoluejohdossa jatkavat oululainen Marja-Leena Kemppainen ja helsinkiläinen Ville Maijala. Heidän paikkansa eivät olleet nyt katkolla. Räsänen korosti puoluejohdon tiimityöskentelyä.
