Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelan alustavien tutkimusten mukaan sekä Pyhäjärven että Pyhäjoen alajuoksun ravuista on löytynyt rapuruttoa. Tutkimustulos on vakava isku Pyhäjoen rapukannan palauttamiseen tähtäävälle hankkeelle.
"Kyllä tuntuu pahalta, kun ravun palauttamisen eteen paiskittu monta vuotta töitä. Koko projektin tiimoilta joudutaan nyt miettimään, miten tästä mennään eteenpäin", sanoo Pyhäjärven kalastusalueen esimies Jaakko Haaraoja.
Rapurutto todettiin viime viikolla, kun sekä joen alajuoksun että yläjuoksun ja myös Pyhäjärven pohjoispään koesumpuista löydettiin kuolleita rapuja. Eelan Kuopion laboratorio vahvisti syyksi rapuruton.
"Koko kesä on koepyydetty, eikä mitään merkkejä rapurutosta ole ollut. Vielä viime viikon alussakaan esimerkiksi jokisuulla olevassa sumpussa ei ollut kuolleita rapuja. Yllättävä ja vakava isku tämä on", Haaraoja sanoo.
Kauempana järven selällä olevasta koesumpusta ei ruttoa ole ainakaan vielä ole havaittu. Haaraoja sanookin olevansa toiveikas, että järven eteläpään elinvoimainen rapukanta säästyisi rutolta.
Alajuoksun sivu-
uomat vielä säästyneet
Pyhäjärven pohjoisosan rapukanta tuhoutui vuosina 1998-1999 täysin yllättäen, eikä tuholle löydetty selitystä. Jaakko Haaraoja epäilee, että syynä saattoi sittenkin olla rutto, vaikka sitä ei silloin todettukaan. "Rapukuolemien syyt ovat usein hankalia ja johtuvat monien tekijöiden summasta. Ehkä tässäkin on siitä kysymys."
Tieto rapurutosta järkytti myös Pyhäjoen rapukannan elvytysprojektin vetäjää Kari Ojalaa.
"Sumputuskokeet aloitettiin jo kesäkuun lopulla, mutta ensimmäiset kuolleet ravut löydettiin vasta 20. syyskuuta. Nyt näyttää, että rutto on levinnyt koko pääuomaan Haapavedelle saakka."
Ruttoa on löytynyt Oulaistenkosken, Merijärven Männistönkosken ja Pyhäjoen Helaakosken koesumpuista. Sen sijaan Haapaveden ja Kärsämäen sumpuissa ravut ovat terveitä. "Myös joen sivuhaaroihin tehdyt istutukset ovat menestyneet hyvin."
Pyhäjoen rapukannan elvytyshanke on ollut käynnissä kolme vuotta. Rapuja on istutettu Pyhäjärveen noin 17 000 kappaletta ja eri puolille jokea yli 60 000 kappaletta. "Viime ja tänä vuonna istutuksia on tietoisesti vähennetty, koska on ollut epäselvyyttä rapukuolemien syystä. Myös kuivuuden takia istutuksia on jätetty tekemättä", Ojala mainitsee.
Nelivuotisen hankkeen kokonaisrahoitus on noin 270 000 euroa, josta on Ojalan mukaan käytetty noin 60 prosenttia. Loppurahalla on hänen mukaansa tarkoitus tutkia rapuruton tuhojen laajuutta ja ruton syytä.
"Luvaton pyynti ja huolimaton pyyntivälineiden siirto vesistöstä toiseen on ruton leviämisen yleisin syy. Nyt ravustus on ehdottomasti kielletty."