Lamujoen varrella on tänään vilkasta. Pyhännänjärven ja Sipolan välisellä matkalla alkaa ravunpyynti. Jokea hallitsevien kalastuskuntien jäsenet, rannan- ja vesioikeuden omistajat pääsevät virittämään mertojaan, mutta ulkopuolisilla ei ole apajille asiaa, sillä rapuruttoa pelätään täälläkin kuin - ruttoa.
Lamujoki on niitä harvoja jokia Pohjois-Suomessa, jossa jokirapukanta on säilynyt hyvänä. Siinä on laskettu olevan noin 4 000 rapua hehtaarilla, kun sentin mittaisetkin otetaan lukuun.
"Siikajoesta ravut hävisivät Uljuan rakentamisen myötä eikä kanta ota elpyäkseen joen kunnostamistoimista ja siirtoistutuksista huolimatta", sanoo pulkkilalainen Eero Halmetoja. Hän on ravustanut Lamujoessa pienen ikänsä ja pelkää, että turpeennosto pilaa viimeisenkin rapuveden.
"Turve tukehduttaa ravun munat. Ne sijaitsevat ravun pyrstössä ja monesti se on aivan mutainen, kun ravun nostaa vedestä."
"Jokirapua pitäisi suojella perustamalla sille reservaatteja, sillä se vähenee uhkaavasti. Onneksi tuo siirtoviemäri vähentää muiden saasteiden laskemista Lamujokeen", Halmetoja sanoo.
Hänellä on tarkoitus virittää kolmisenkymmentä rapumertaa pyyntiin heti kauden avauksessa.
"Illalla sen näkee, mikä on tulos. Ainakin vesi on lämmintä, joten uskon, että rapu on täysimittaista."