Rapukuolemia arvioidaan olleen Suomessa tänä kesänä huomattavasti viimevuotista enemmän. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on saanut näytteitä 14 rapukuolematapauksesta, joista puolessa syyksi on määritetty rapurutto. Tilanteen kartoittamista on kuitenkin hankaloittanut tutkimukseen soveltuvien rapujen löytäminen.
Keväällä toimintansa aloittanut Evira esitteli Kuopion yksikkönsä tutkimushankkeita perjantaina. Kuopiossa perehdytään muun muassa kala- ja raputauteihin.
Rapuruttoa löytyy Suomesta kahdenlaista tyyppiä, vain jokiravuista tavattu tyyppi ja täplärapujen mukanaan tuoma, myös jokiravuille tautia
aiheuttava tyyppi. Rutto esiintyy usein piilevänä. Erityisesti hidaskasvuisia jokiraputyypin rapuruttokantoja on löydetty piilevänä vesistöistä.
Esiintymisestä on saatu uutta tietoa parannetun diagnostiikan ansiosta, ja Kuopiossa on käynnistynyt kokeellinen tutkimustyö rapuruton eri muotojen selvittämiseksi. Tutkimuksella selvitetään rapuruttotyyppien eroja taudinaiheutuskyvyssä. Uusien tulosten mukaan rapurutto saattaa säilyä akuutin tautipurkauksen jälkeen pienessä jokirapukannassa ja vaarantaa siten uudelleenistutukset.
Eviran Kuopion yksikkö toimii erityisalojensa kansallisena asiantuntijana ja vastaa alueellisesti Itä- ja Keski-Suomen eläintautidiagnostiikasta. Yksikön erityisaloja ovat myös nautojen sairaudet, mehiläistaudit, tuotantoeläinten terveydenhuolto sekä elintarvikeketjun salmonellatartunnat.