Oulu
Ravustuskausi alkaa koko Suomessa ensi sunnuntaina kello 12. Koeravustusten perusteella luvassa on runsaita rapusaaliita.
"Ravut ovat vähän tavallista kookkaampia, ja saaliit tavallista suurempia", kertoo rapubiologi Ari Mannonen Raputietokeskuksesta.
"Normaalisti saaliit ovat kauden alussa huonoja, koska rapujen kuorenvaihto on kesken ja ravut ovat pieniä, mutta tänä vuonna kasvu on ollut voimakasta, etenkin pohjoisessa."
Syynä rapujen kasvuun on aikainen kesä ja lämpimät vedet. Kasvukausi on päässyt alkuun jo varhain toukokuussa. Lisäksi muutamiin isoihin vesistöihin 1990-luvulla istutetut täpläravut ovat vihdoin ehtineet saaliskokoisiksi. Täplärapuja istutetaan vain Etelä-Suomeen, ja tänä vuonna niitä on odotettavissa pyydyksiin muun muassa Päijänteeltä sekä Hauhon ja Vanajan reiteiltä Hämeestä.
Istutettu rapukin
on ekologinen
Pohjois-Suomessa rapusaaliita joudutaan odottelemaan elokuun puolelle. Oulun läänin parhaita rapuvesiä ovat Siikajoen latvavesistöt. Rapu on siellä selvinnyt taudeista, ja vesi on puhdasta. Pohjois-Suomessa pyydetään vain luontaisesti esiintyvää jokirapua.
Jokiravun kanta on romahtanut viime vuosisadalla, ja rapua istutetaan yhä enemmän. Toisin kuin esimerkiksi kirjolohen kasvatus, rapu ei tehoviljeltynäkään kuormita vesistöjä.
"Rapuja ruokitaan hyvin vähän verrattuna kaloihin", Ari Mannonen sanoo. "Ravut myös käyttävät ravinnon tehokkaasti. Rapu on ekologisesti aika kestävä."
Vaikka tänä vuonna rapuja on luvassa edellisvuosia enemmän, ravun hinnan laskua ei ole näkyvissä.
"Ravun hinta pysyy korkealla, koska kysyntä on aina paljon tarjontaa suurempi", Mannonen sanoo. Hinnan pitää korkeana myös nousukausi, jonka vuoksi ihmisillä on varaa sijoittaa rapuaterioihin.
Ravustuksen huippuvuosina 1900-luvun alussa Suomessa pyydettiin arviolta 20 miljoonaa rapuyksilöä vuodessa. Nykyään määrä on noin 2-5 miljoonaa. Keskeinen syy rapukantojen romahtamiseen ovat rapurutto ja muut taudit, mutta kaikkia syitä ei edes tunneta. Mannonen pitää ympäristön yleistä saastumista rapujen tuhon yhtenä syynä.
"Happosateiden kyllästämän lumen sulaessa jokiin ja järviin veden happamuus lisääntyy", hän kertoo. "Tästä kärsivät ensimmäisenä ravut. Turvetuotanto, metsätalous, maatalous ja jokien perkaaminen, tämä kaikki heikentää rapujen elinmahdollisuuksia."
Rapu on itse asiassa ympäristön puhtauden mittari. Missä on ilmansaasteita ja ympäristöhaittoja, siellä ei rapua näy.
