Ra­pu­bis­nes kiinni ra­vin­to-cock­tai­lis­ta

Vaikka rapu on erittäin alkeellinen eläin, sen intensiivikasvatus ei ole aivan yksinkertainen juttu. Tämä on havaittu myös kuivaniemeläisen keksijän Veikko Väntäsen ideoimaa, kehittämää ja patentoimaa intensiivikasvatusmenetelmää testaavassa projektissa.

Vaikka rapu on erittäin alkeellinen eläin, sen intensiivikasvatus ei ole aivan yksinkertainen juttu. Tämä on havaittu myös kuivaniemeläisen keksijän Veikko Väntäsen ideoimaa, kehittämää ja patentoimaa intensiivikasvatusmenetelmää testaavassa projektissa.

Muut ongelmat on ratkaistu, mutta oikean ravintoseoksen löytämisessä on vielä fysiologeilla ja biokemisteillä pähkäilemistä.

"Homma kulminoituu ravintoon. Ravun alkeellisuus lisää itse asiassa vaikeusastetta, koska rapu pystyy aistimaan yli tuhat kemiallista ainetta. Näkö- ja muut aistit eivät ole ravulla ratkaisevia kuten kaloilla", osastonjohtaja Vesa Niemitalo Länsi-Lapin ammatti-instituutin kalatalousyksiköstä Simosta kiteyttää.

Tekniikka toimii, mutta nyt on löydettävä sopiva biokemiallinen cocktail. Niin Väntänen kuin Niemitalokin ovat varmoja, että se myös löytyy. Näin kävi 1980-luvullakin, kun piti kehittää käypä rehu siian laitoskasvatukseen. Sen jälkeen olisivat avaimet kädessä rapubisnekselle.

"Ravintoprojektin käynnistymisestä valmista on 2-3 vuoden aikana", Niemitalo uskoo. Raputietokeskuksen, Kuopion yliopiston ja rehufirman selvitystä yritetään käynnistellä jo kuluvan kevättalven aikana


Väntäsen patenttia on
koeteltu Kainuun Te-keskuksen kalatalousyksikön pilottiprojektilla. Jokirapuja on kasvatettu altaassa koreissa, joita voidaan liikutella akselin varassa. Simon kalatalousyksikössä sijaitseva allas on yhtenä koulutus- ja opetuskohteena myös vuoden lopulla päättyneen projektin jälkeen.

Ravintokoostumuksen kanssa tiedettiin tulevan vastaan pulmia. Projektia alusta asti seurannut raputohtori Japo Jussila on jo aikaisemmin todennut, että ravintokysymys on ison mittaluokan ongelma, jota ei ole ratkaistu edes katkaravun viljelyssä.

Intensiivikasvatuksessa on tavoitteena, että rapu kasvaa vähintään kaksi kertaa nopeammin kuin luonnossa. Toistaiseksi laskennalliset maksimikasvut ovat jääneet toteutumatta. Niemitalon mukaan pienet poikaset kyllä kasvoivat ja vaihtoivat kuorta joutuin, mutta sitten kasvu hidastui ja saksiniekkojen väritys meni koko ajan huonompaan suuntaan. Väri kertoo paljon: tummalla ravulla ravintopuoli on kunnossa.

Ilmoita asiavirheestä