Atlantti-seuran raportin mukaan Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Nato-maihin esimerkiksi kyberhyökkäyksillä, disinformaatiokampanjoilla, sekaantumisella Yhdysvaltojen vaaleihin sekä hermokaasun käytöllä Ison-Britannian alueella.
Tuki Suomen liittymiselle Pohjois-Atlantin liittoon eli Natoon on vakiintunut kansalaisten keskuudessa melko matalalle tasolle. Tieto käy ilmi Suomen Atlantti-seuran julkaisemasta Nato 70 vuotta -raportista. Sen mukaan noin 20-30 prosenttia kansalaisista tukee Suomen Nato-jäsenyyttä.
Raportin tiedot perustuvat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS:n) vuonna 2018 tekemään mielipidetutkimukseen, jossa Nato-jäsenyyttä tuki 20 prosenttia ja vastusti 59 prosenttia suomalaisista. Kantaansa ei tuolloin osannut sanoa 21 prosenttia. Vastaavasti syksyllä 2014 Nato-jäsenyyden kannatus Suomessa oli MTS:n kyselyssä 30 prosenttia.
Nato 70-vuotta raportin on laatinut puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen. Raportissa mainitaan erikseen, että hän on laatinut raportin vapaa-ajallaan yksityishenkilönä. Suomen Atlantti-seuran toiminnan tarkoituksena on edistää euro-atlanttista ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Atlantti-seura on myös Atlantic Treaty Associationin (ATA) jäsen, jonka varsinaisia jäseniä ovat Naton jäsenmaiden Atlantti-seurat.
Tuoreessa raportissa arvioidaan myös Venäjää. Honkanen kirjoittaa, että Krimin tapahtumat vuoden 2014 alussa herättivät Nato-maat uuteen todellisuuteen.
"Venäjän turvautuminen sotilaallisen voiman käyttöön rajojen muuttamiseksi Euroopassa sekä sitä seurannut epävakaus Itä-Ukrainassa johtivat vakavaan turvallisuusympäristön uudelleenarviointiin liittokunnan sisällä. Sotilaallisen voiman käyttöä Euroopassa ei voitu enää sulkea pois.", raportissa todetaan.
Raportin mukaan Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan Nato-maihin esimerkiksi kyberhyökkäyksillä, disinformaatiokampanjoilla, sekaantumisella Yhdysvaltojen vaaleihin ja hermokaasun käytöllä Ison-Britannian alueella.
"Natossa on arvioitu, että Venäjän perimmäisenä pyrkimyksenä on kiilan lyöminen Nato-maiden välille ja lännen yhtenäisyyden heikentäminen", Honkanen pohtii. Suomea ja Ruotsi kuvaillaan raportissa Naton kärkikumppaneiksi.