EU-maiden toisilleen kaavailemat turvatakuut eivät ole uskottavia ilman Nato-jäsenyyttä. Suomen kannalta varteenotettava vaihtoehto on yhdistää Nato-jäsenyys osallistumiseen EU:n puolustusyhteistyöhön. Näin todetaan keskiviikkona julkistetussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) raportissa Mikä se Nato oikein on?
Nuoremman polven Nato-asiantuntijoiden Karoliina Honkasen ja Janne Kuuselan kirjoittamassa raportissa etsitään vastausta siihen, miten Suomen tulisi asemoitua Euroopan turvallisuuskentässä. Loppupäätelmä eri tavoin kysymystä lähestyttäessä on aina sama: Nato-jäsenyys. Se ei toisi Suomelle kummenpia lisävelvoitteita.
Kuusela korosti, että EU:n turvatakuilla ei olisi mitään konkreettista merkitystä ilman Nato-jäsenyyttä. Kaksoisratkaisu ankkuroisi Suomen sekä atlanttiseen että eurooppalaiseen turvallisuusyhteistyöhön ja pitäisi Suomen turvallisuuspoliittisen päätöksenteon ytimessä.
Yleisestä asevelvollisuudesta ja aluepuolustuksesta Suomi ei joutuisi luopumaan. Kuuselan mukaan Suomen osallistumiseen Nato-yhteistyöhön olisi useita muotoja. Hän muistutti siitä, ettei Nato-maa Islannilla edes ole omia puolutusvoimia.
Venäjä ei raportin mukaan olisi mikään este Suomen Nato-jäsenyydelle. "Venäjä ylitti kipukynnyksen jo Baltian maiden Nato-jäsenyydessä ja on itse tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa", Kuusela huomautti.
Lyhytnäköisiä
perusteluja
Lyhytnäköisenä ja itsekkäänä Kuusela sanoi pitävänsä Nato-torjunnassa yleisesti käytettyjä perusteita, joiden mukaan Suomea ei uhkaa mikään eikä meillä ole turvallisuusvajetta. Tässä ajattelutavassa unohdetaan hänen mukaansa täysin tulevat sukupolvet. Kuusela muistutti myös siitä, että Nato ei edes ota jäsenekseen maata, jolla on selvä uhka päällä.
Tuoreen raportin tarkoitus on tuoda aineksia keskusteluun Suomeen mahdollisesta liittoutumisesta. Evan mukaan raportti tehtiin siksi, että Suomessa ei ole helposti ymmärrettävää teosta Natosta.
Kuuselan mielestä suomalaisessa keskustelussa on selkeitä virheellisiä käsityksiä Natosta. Päätöksentekijät eivät myöskään puhe asioista avoimesti, saati paljasta suoraan omia kantojaan, vaan viljelevät turvapoliittista munkkilatinaa.
Raportissa otetaan Natoon kantaa teknisluonteina kysymyksenä. "Sotilaallinen liittoutuminen on poliittinen päätös", Kuusela muistutti, mutta lisäsi: "Suomen on lähitulevaisuudessa harkittava uudelleen suhdettaan Natoon."
Nato-jäsenyyden vaikutuksia tarkastellaan raportissa kolmesta näkökulmasta: mihin Suomi oikeastaan sitoutuisi, tulisiko meille turvallisuutta vai turvattomuutta ja rajoittaisiko jäsenyys Suomen kansainvälistä liikkumavapautta.