Pääkirjoitus

Ra­pa­kun­to käy kal­liik­si

Suomalaiset ovat kehnommassa kunnossa kuin koskaan. Elämä vaatii nykyisin vain harvoilta fyysisiä ponnisteluja. Ruokaakin on tarjolla paljon. Kuntoilu edellyttää viitseliäisyyttä. Tarvitaankin tukijärjestelmiä, että kansan kalliiksi käyvä huonokuntoisuus korjataan.

Suomalaiset ovat kehnommassa kunnossa kuin koskaan. Elämä vaatii nykyisin vain harvoilta fyysisiä ponnisteluja. Ruokaakin on tarjolla paljon. Kuntoilu edellyttää viitseliäisyyttä. Tarvitaankin tukijärjestelmiä, että kansan kalliiksi käyvä huonokuntoisuus korjataan.

Suomalaiset miehet ovat historiallisen kehnossa kunnossa. Niin ovat kyllä naisetkin, mutta tuoreessa EVA:n raportissa keskitytään miesten kuntoon. Kaikki alkaa lapsuudesta. Koululaisilta ei ole koskaan mitattu niin huonoja kestävyyskunnon keskiarvoja kuin nyt. Kun aikuiseksi ehditään, pituuden ohella venähtää myös vyötärön ympärys. Liki 70 prosenttia miehistä on raportin kirjoittaneen Petteri Laineen mukaan ylipainoisia.

Syrjäytyminen huonon kunnon ja ylipainon vuoksi on yleistyvä tosiasia. Elintasosairauksista hankalimpiin kuuluu kakkostyypin diabetes monien liitännäissairauksiensa vuoksi. Vuonna 1988 diabeetikkoja oli Suomessa 94 000, nyt puolisen miljoonaa. Ellei määrätietoiseen ehkäisyyn ryhdytä, heitä on vuosikymmenen vaihteessa 620 000.

Valtimotaudin vaaratekijät kasautuvat, kun on korkea verensokeri, noussut verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot ja hyytymistekijät yhdistyvät. Komplikaatioiden hoitokustannukset ovat kalliita. Yhteissumma kasvaa jatkuvasti. Ennalta ehkäisyyn pystyisi jokainen: Puolen tunnin reipas päivittäinen kävely auttaa jo paljon.

Terveydenhuolto joutuu entistä suurempaan paineeseen väestön ikärakenteen takia. Kuormitusta puolestaan vähentävät tehostuneet hoitomenetelmät ja täsmälääkkeet. Yhä ilmeisemmäksi käy, että niiden vastapainoksi ilmaantuu joukoittain vaikeasti parannettavista elintapasairauksista kärsiviä. Niin käy, jos kansaa ei saada havahtumaan.

Suomalaisten kunnon kohottamiseksi tarvitaan varmasti monipuolinen valikoima toimenpiteitä, kuten EVA:n raportissa todetaan. Sosiaali-ja terveysministeriö teki hiljan seitsenkohtaisen listan, jotta ihmiset pitäisi saataisiin liikkumaan terveytensä hyväksi riittävästi. Listatut periaatepäätökset ja tutkimukset ovat varmasti hyväksi, mutta merkittävin tavoite on sittenkin saada päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, perusterveydenhuollossa ja iäkkäiden palvelutaloissa aikaan liikkumista edistävää toimintaa.

Luetteloon kannattaa lisätä myös kodit. Sieltä lähtee moni läpi elämään seuraava tapa, hyvä ja huono. Jos vanhemmat haluavat aidosti lastensa parasta, he innostavat jälkikasvuaan liikuntaan. Ja näyttävät itse esimerkkiä.

Kouluissa joudutaan kovin usein parsimaan sitä, mikä kotien asennekasvatuksessa jää vajaaksi. Paitsi valistustehtävänsä takia, koulujen kannattaa panostaa liikuntaan myös oppimistulosten tehostumisen vuoksi. Raportissa muistutetaan tutkimuksista, joiden mukaan liikunnan lisäys muiden aineiden kustannuksella on edistänyt oppimista kaikissa aineissa. Niihin selvityksiin on opetusohjelmista päättävien syytä tutustua.

Kannustava viesti yrityksille sopii hyvin EVA:n raporttiin. Täyttä totta tietysti onkin se, että pitkät ja terveet työsuhteet maksavat takaisin investoinnit henkilökunnan liikuntaan sekä kirkastavat yrityksen kuvaa yhteiskuntavastuullisena osaajana.

Useat suomalaiset yritykset panostavatkin työntekijöidensä liikuntaharrastuksen edistämiseen, mutta eivät kaikki. Sairauspoissaolojen lisääntymistä harmittelevien yritysjohtajien kannattaa miettiä, olisiko kuntoiluharrastusten edistäminen yksi avain niistä aiheutuvien kustannusten alentamiseen.