Paljon julkisuutta saaneissa tutkimuksissa todettiin, että heikkolaatuinen päivähoito näkyi lapsissa tavallista korkeampina stressihormonitasoina. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nimenomaan päiväkotihoito olisi lapselle vain stressaavaa. Päinvastoin, laadukas päiväkodissa toteutettu varhaiskasvatus liittyi matalampiin stressihormonitasoihin.
Päiväkodeissa on kuitenkin valtavia eroja.
"Laatu vaihtelee suuresti silloinkin, kun ryhmäkoko on kohtuullinen ja tilat ja toimintavälineet hyvät", toteaa varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala.
Hänen mielestään erityistä huomiota täytyisi kiinnittää päiväkotihenkilökunnan koulutustason nostamiseen. Tällä hetkellä Suomessa vain kolmasosalla hoitajista on korkeakoulututkinto, vaikka Unicefin kriteerit vaatisivat sen puolelle hoito- ja kasvatushenkilöstöä.
Ensimmäiset elinvuodet ovat erittäin tärkeitä. Ne luovat pohjan koko myöhemmälle kehitykselle. Varhaisvuosina lapsi oppii kaikki tärkeät perustaidot. Tunne-elämän ja käyttäytymisen hallinnasta vastaavat aivotoiminnot muovautuvat juuri ensimmäisten ikävuosien aikana. Tällöin lapsen tulisi oppia tasapainottamaan kiihtymistään ja tyyntymistään. Nyky-yhteiskunnan jatkuva kiire tekee tämän kehitystehtävän lapselle erittäin haasteelliseksi.
"Usein ensimmäiset lapsuusvuodet vietetään suureksi osaksi päiväkodissa. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä päiväkodissa tapahtuu", sanoo Kalliala.
Mitä pienempi lapsi, sen vähemmän hänen oletetaan tarvitsevan varhaiskasvatusta päiväkodeissa. Tosiasiassa tilanne on päinvastainen: varhaiskasvatuksella on erittäin suuri merkitys lapsen hyvinvoinnin ja oppimisvalmiuksien edistämisessä. Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen kielen oppimista, sosiaalisia taitoja sekä tunne-elämän hallintaa. Sillä voidaan myös ehkäistä ennakolta oppimisvaikeuksia ja luoda pohjaa mahdollisten tarkkaavaisuushäiriöitten hallinnalle.
Aivot ja koko persoonallisuus kypsyvät vain vuorovaikutuksessa. Siksi lapsi tarvitsee aikuista monen vuoden ajan. Aikuisten tapa reagoida lapsen viesteihin vaikuttaa ratkaisevasti aivojen toiminnalliseen kehitykseen. Turvallinen aikuinen kykenee sekä tyynnyttämään että aktivoimaan lasta tarvittaessa ja samalla auttamaan lasta toimimaan erilaisten tunnetilojen vaihdellessa. Vaaditaan taitoa havainnoida lapsia ja lukea heidän emotionaalisia viestejään.
Kunnissa etsitään parhaillaankin säästöjä talouden paineissa. Päivähoitokaan ei säästy. Yhdeksi tavaksi on ehdotettu ryhmäkokojen kasvattamista. Päivähoitoasetus ei suoraan määrittele ryhmäkokoja, vaan siihen sisältyy suhdelukuperiaate. Sen mukaan on oltava vähintään yksi kasvattaja enintään seitsemää 3-7 -vuotiasta lasta kohti tai enintään neljää alle kolmivuotiasta kohti. Marjatta Kallialan mielestä teknisestä laskemisesta on päästävä eroon.
"Tarvitsemme ryhmäkokosäädökset suhdelukusäätelyn sijaan, hän jyrähtää. Emme voi kuitenkaan jäädä toimettomina odottamaan asetusten muuttumista. Jos tahtoa on, voi päättää toimia toisella tavalla, Kalliala rohkaisee. Pienilläkin toimenpiteillä voidaan lasten hyvinvointia päivähoidossa parantaa."