Ranualta muutama vuosi sitten alkanut pettutuotteiden "maailmanvalloitus" ei ole edistynyt juuri Ruotsia pitemmälle tuotetta kohtaan tunnetusta laajasta mielenkiinnosta huolimatta. Suomalaisia 1800-luvun nälkävuosina kuolemalta pelastanutta pettua vietiin yleiseen tietoisuuteen määrätietoisella projektilla, mutta se loppui juuri murroksen hetkellä eikä sillä ole tällä hetkellä jatkajaa. Petun ympärillä on nyt rahapulan vuoksi enemmänkin hiljaiseloa.
Ranualaisten kunnianhimoisena tavoitteena oli petulla pelastaa yhdessä marjojen ja muiden tuotteiden kanssa jopa Ranuan meijeri, mutta toisin kävi. Usko pettuun on edelleenkin vahva, kunhan sen terveysvaikutuksista saadaan lisää tutkimuksellista tietoa ja osakeyhtiö markkinoinaan ja kehittämään tuotetta.
Ranualaisella Finnpettu-osuuskunnalla ei raaka-aineen toimittajana ole käytettävissä suuria pääomia kalliin raaka-aineen varastointiin, joten suurten erien kauppa edellyttää etukäteissopimuksia. Osuuskunnalla ei ole myöskään mahdollisuuksia hankkia rahoitusavustuksia julkisilta rahoituslaitoksilta, koska ne edellyttävät yritysvetoisia hakijoita. Osakeyhtiötä ei ole vielä saatu perustettua eikä ranualaisella petulla ole tällä hetkellä organisaatiota ja vetäjää, joka antaa petulle kasvot.
Jumiutuneeseen tilanteeseen on muitakin syitä. Pettuprojektia aikoinaan vetänyt Tauno Lauri sanoo, että kotimaassa asenteita pettutuotteita kohtaan rasittaa edelleenkin käsitys suomalaisten hätäravinnosta.Vaikka pettutuotteiden kulutus on koko ajan pikkuhiljaa kasvanut , monet pitävät niitä vielä kalliina.
Pettua on soviteltu elintarvike-ja luontaistuotealan yrityksissä makkaraan, likööriin ja sipseihin, mutta kuluttajan saatavissa olevia tuotteita ovat jauhon lisäksi toistaiseksi pettuleipä, pettunapit ja pettusinappi. Lähiaikoina jotkut pääsevät maistelemaan pettuliinojen välissä miedosti savustettua poronpaistia, josta kehitellään matkailijoille korkealaatuista elämystuotetta.
Santa Foods- hankkeen projektipäällikkönä Tauno Lauri edistää myös pettutuotteiden menekkiä yhdessä muiden erikoiselintarvikkeiden rinnalla Helsingissä tänä viikonloppuna pidettävissä ELMA-elintarvikemessuilla. Lauri tietää, että uuden tuotteen lanseeraaminen markkinoille on pitkäjänteistä työtä. Raision Benecoliakaan ei tehty tunnetuksi hetkessä, eikä sitä voi odottaa pettutuotteiltakaan. Luontaistuotealaan uskova Lauri asettaa tavoitteeksi vuoteen 2010 mennessä Joulupukin pajakylään yrityskeskuksen, jossa eräänä osana olisi pettuleipää tarjoava leipomo, joka hyödyntäisi myös pettuun liittyvät tarinat ja historian.
Pettua koskevaa ja sivuavaa tutkimusta on tehty eri yliopistoissa, mutta tietämys on hajallaan eri puolilla Suomea. Laurin mielestä tämä pitäisi saada kootuksi yhteen eräänlaisessa kehittämistiimissä. Erityisellä mielenkiinnolla hän odottaa terveystieteen maisteri Jaakko Mursun väitöskirjaa ravinnon flavonoidien merkityksestä sydän-ja vesisuonitaudeissa. Kuopion yliopistossa tekeillä oleva väitöskirja on Laurin mielestä mielenkiintoinen varsinkin, jos sen tutkimustulokset osoittavat sellaista, että pettutuotteet voitaisiin virallisesti nimetä terveysvaikutteisiksi tuotteiksi.
Esisopimus Ruotsiin
Ranuan pettuprojektin aikaan pettua markkinoitiin messuilla moniin maihin. Yhdysvalloissa pettu sai ylimmän elintarvikealan valvovan elimen hyväksynnän. Euroopassa varsinkin englantilaiset kiinnostuivat petusta, samoin saksalaiset.
Markkinointi-iskuilla Euroopan ulkopuolelle haluttiin Laurin mukaan hakea hyväksyntä tuotteelle kotimaassa. Useinhan on käynyt niin, että jokin asia menee läpi Suomessa vasta sitten kun se on hyväksytty ulkomailla.
Näyte-eriä lukuunottamatta pettua ei ole juuri pystytty viemään muualle kuin Ruotsiin. Tukholmalainen luontaistuoteyrittäjä on tehnyt esisopimuksen 2 000 kilon pettujauhoerästä, joka sopimus konkretisoituu todennäköisesti lähiaikoina. Ruotsissa on pettua viemässä eteenpäin osakeyhtiö ja tuotekehitystä tehdään eri tahoilla.
Jyväskylän yliopiston rannikkomännyn kaarnauutetutkimuksesta alkuunsa lähteneessä Ranuan pettuprojektissa kiireelliseksi kehittämiskohteeksi todettiin raaka-aineen hankinnan rationalisointi. Projektin alkuvaiheessa pettujauhon arvonlisäverollinen hinta oli 1 500 markkaa, mutta esikäsittelymenetelmän valmistuttua hinta putosi 500 markkaan. Silpimisvaiheen automatisoinnilla pettujauhon hinta saataisiin vieläkin alhaisemmaksi, mikä merkitsi myös suurempaa menekkiä lopputuotteille. Laurin mukaan yhteistyökumppaneita tarvittaisiin hankinnan rationalisoinnin kehittämistyössä.
Kolesterolin alentaja
Paljon flavonoideja sisältävä pettu todettiin jossakin aikaisemmassa tutkimuksessa myös kolesterolin alentajaksi. Myöhemmin kuitenkin todettiin, ettei tutkimustulos ollut kuitenkaan niin suoraviivainen kuin julkisuudessa kerrottiin, mutta petulla on siihen myönteisiä vaikutuksia.
Tauno Lauri on syönyt puolenkymmentä pettunappia päivittäin ja huomannut kolesterolinsa pudonneen huomattavasti Viisi vuotta sitten arvo oli 7.6 ja nyt se on 5.2. Petun terveysvaikutusta omaan kolesteroliinsa kehuva Lauri muistaa kertoa, että samaan aikaan hän on vaihtanut lisäksi punaisen maidon siniseen.
