Tarka Orjasniemen väitöstutkimus "Ottaako vai ei ... Raittiuden ja alkoholinkäytön sukupolvittaiset muutokset moraalivallin murtumisen ilmentyminä pohjoisella maaseudulla 1980-2000-luvulla" tarkastetaan Lapin yliopiston Fellman-salissa 22.10. kello 12. Vastaväittäjänä toimii valtiotieteen tohtori, professori Pauli Niemelä Kuopion yliopistosta.
Alkoholin käyttö Ranualla ja Posiolla ei ole arkipäiväistynyt läheskään siinä määrin kuin Suomessa keskimäärin.
Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Tarja Orjasniemen väitöskirjatutkimus paikallisesta juomatavasta lyö korvalle sitä olettamusta, että juomatavat olisivat eri puolilla maata yhteneväiset.
Mitä tulee alkoholin kulutukseen, alkoholiasenteisiin ja mielipiteisiin, sekä naisten juomisen muutokseen, Ranualle ja Posiolle ne ovat tulleet parinkymmenen vuoden viiveellä.
Ranualla alkoholin käytön yleistymistä on hidastanut uskonnollinen vakaumus, joka suojaa lestadiolaisperheiden nuoria, mutta ei vaikuta yleisiin juomatapoihin. Posiolla haitallista kehitystä on ehkäissyt yleinen raittiuden periaate ja väestön ikääntyminen.
Lapin yliopistossa julkistettava Orjasniemen paikallinen juomatapatutkimus osoittaa, että raittius on ollut ja on pohjoisella maaseudulla ja harvaanasutuilla seuduilla huomattavasti yleisempää kuin kasvukeskuksissa.
Vaikka alkoholin käyttö tutkimuspaikkakunnilla on liki kaksinkertaistunut parissa kymmenessä vuodessa, se jää silti reilusti alle puoleen koko Suomen keskimääräisestä käytöstä.
Ranualla käytettiin alkoholia 5,3 litraa ja Posiolla 6,5 litraa asukasta kohti vuonna 2002, kun Suomessa käytettiin keskimäärin yhdeksän litraa asukasta kohti. Tällä hetkellä tilastoitu alkoholin käyttö Suomessa on jo yli 10 litraa asukas.
50- ja 60-lukujen
märkä sukupolvi
Orjasniemi luokittelee raittiuden ja alkoholin käytön kolmeen sosiaaliseen sukupolveen. Maaseudun kieltolaki-sukupolvi vietti aikuisuutensa joko kokonaan tai osittain kuivalla maaseudulla.
1950- ja 1960-luvuilla syntynyt sukupolvi oli maaseudulla ensimmäinen yhtenäisesti alkoholia käyttävä sukupolvi. Tämä näkyy esimerkiksi keski-ikäisten naisten oluen käyttönä.
Kahtena seuraavana vuosikymmenenä syntyneen vapaan alkoholin sukupolven alkoholin käyttöä ei määrää enää paikallinen, vaan se saa selityksensä yleisesti tavasta. Sitä ei rajaa enää sukupuoli, vaan tytöt juovat samalla tavalla kuin pojatkin.
Orjasniemen mukaan kummallakin paikkakunnalla tunnetaan syvää huolta nuorison alkoholin käytöstä.