Ranua
"Minä näin lapsena sellaista unta, että keräsin maasta kaksikymmenpennisiä. Ehkä se ennusteli tätä hulluutta", hillamestari Jouko Hernetkoski naureskelee. Ranualainen hillasuo tuoksuu ja keltaisia marjoja näkyy puiden katveesta tielle asti. "Avosoilla marjaa ei ole", Hernetkoski toteaa. Hillamestari tietää kotipitäjänsä parhaat marjapaikat: keltaisia ja punaisia marjoja näkyy tasaisena jonona pitkälle eteenpäin. "Ranualla noin puolet asukkaista poimii hillaa", Hernetkoski arvioi. "Täällä on suuria perheitä, joista kaikki saattavat marjastaa. Nuoret tienaavat opiskelurahojaan hillanpoiminnalla." Kaikki ranualaiset eivät kuitenkaan marjasta myyntiin. "Minä käyn hillassa sillä periaatteella, että siellä ollaan niin kauan kuin on kivaa. Suolla oleminen on samalla retkeilyä", Tuija Rytkönen kertoo. Rytkönen muutti vuosi sitten Ilomantsista Ranuan eläinpuiston johtajaksi. Hillastus alkoi vasta uuden kotipaikan myötä, vaikka suo on kiehtonut häntä jo aikaisemminkin. "Monet kauppiaatkin marjastavat ensin omiksi tarpeiksi" Rytkönen toteaa. Ukkosen jyrähtelyt voimistuvat ja taivas on tummanpuhuva. Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitosta laskee, että ukkonen on muutaman kilometrin päässä. Muutama salama singahtaa puitten välistä. Alkaa sataa. Marjastajat suojaavat hillaämpäreitä, mutta oma kastuminen ei haittaa. "Kyllä kesä kastelemansa kuivaa", Rytkönen toteaa.
Mehiläispesiä soille
Hillaa kasvaa mättäitten päällä kuin pensaissa, eikä kuuro kestä kauaa. Ukkonen kiertää metsän toiselle puolelle. Hernetkoski ja Lotvonen alkavat kasata nuotiopuita. "Tähän hillan poimintaa voisi suhtautua niin kuin mansikan poimitaankin. Marjat käydään hakemasta metsästä ja sitten mennään kotiin tai vaikka retkeillään", Hernetkoski sanoo. Nuotiolta lähdettyä suo muuttuu vetisemmäksi ja hillat harvenevat. Siellä täällä pilkottava keltainen piste määrää suunnan. Osa marjoista on pieniä ja haalean keltaisia. Hillamestari arvelee syyksi pakkasta tai kuivuutta. "Kaikkeen en minäkään voi vaikuttaa. Marjojen laatu määrätään muualla", Hernetkoski päivittelee. "Vaikka on minulla kyllä yksi vinkki: mehiläispesien tuominen hillapaikkojen lähelle auttaa pölyttymistä", mestari paljastaa. Joinakin vuosina Hernetkoski on kuljettanut pesiä vakituisille lakkapaikoilleen.
Hilla tuo rahaa Ranualle
Ranuan elinkeinoasiamiehenä toimiva Hernetkoski toimii hillan parissa myös ammatikseen. "Virkamiesten tehtävänä on edistää hillan markkinointia, jotta yrittäjät voivat toimia omassa työssään", Hernetkoski sanoo. Hilla jättää Ranualle vuosittain sievoisen summan rahaa. Hernetkoski arvelee, että hillasta saatiin viime vuonna yhteensä noin seitsemän miljoonaa markkaa. Ranuan maine hillapitäjänä on kiirinyt ympäri Suomen. Internetiin yhteystietonsa jättäneet poimijat alkavat saada tilaussoittoja Etelä-Suomea jo ennen hillan kypsymistä. Mikäli hillasuolle haluaa mennä itse, mutta maasto tuntuu vieraalta, voi Ranualta tilata hillaoppaan, joka kuljettaa metsään ja opastaa marjapaikoille.