Rantsila Kunnanjohtaja Aimo Lehmikangasta on voimakkaastikin arvosteltu kunnan varojen hukkaamisesta ja yksinvaltiaana asioiden eteenpäin viemisestä, mutta nimellään ei kukaan kritiikkiä tohdi esittää. Erään henkilön mielestä Rantsilan kunnassa on pistetty miljoonia suohon, maahan, ilman-
aikuisiin projekteihin ja huuhaa-hankkeisiin, kun kunnan talous kaipaisi samaan aikaan huomattavaa remonttia ja parannusta.
Nyt kritiikin kohteena ovat kunnan suuret investoinnit, Gananderin koulun ja liikuntahallin rakennushankkeet, jotka kieltämättä nielevät paljon veromarkkoja valtionosuuksista ja -avustuksista huolimatta. Eräissä arvioissa nykyisen Aleksanterin koulun laajentaminen olisi riittänyt tulevien vuosien oppilasmäärälle.
Kunnanjohtaja Lehmikangas ei kritiikistä hämmästy. Hän uskoo ongelmien syntyvän aina silloin tällöin siitä, kun joku ei osaa ottaa asioita asioina, vaan ottaa ne liian henkilökohtaisesti.
"Toinen asia, jossa joskus tulee törmäyksiä on se, että olen joskus luonteeltani kärsimätön. Olen yksityisellä sektorilla tottunut siihen, että päätökset tehdään, vaikka sataprosenttista varmuutta onnistumisesta ei ole."
Valtuusto ja hallitus päätösten takana
Investointien kohdalla Lehmikangas muistuttaa, että Aleksanterin koulun vaihtoehto on tutkittu ja että kunnanvaltuusto päätti uuden koulun rakentamisesta.
Kaikki päätökset on kunnan luottamuselimissä tehty asianmukaisessa järjestyksessä.
"Minä en niitä päätöksiä ole tehnyt. Toki minä olen asioita valmistellut ja tehnyt esityksiä kuten minun tehtäviini kunnanjohtajana kuuluukin. Kunnanjohtaja, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ovat aika yhtä jalkaa kulkeneet eteenpäin, mutta minä en sitä tahtia määrää", kunnanjohtaja sanoo.
Kunnan talouden heikkoon kuntoon saattamisesta Lehmikangas toteaa, että hän edustaa sitä koulukuntaa, jonka mielestä ajopuuksi ei pienen kunnan kannata ryhtyä, vaan pyrkiä itse rohkeasti tekemään asioiden korjaamiseksi jotakin. Kunnanjohtajan toimenkuvasta sovitaan ja päätetään Rantsilassa kerran vuodessa.
"Nyt paljon puhuttu johtajasopimus on meillä ollut käytössä jo kymmenen vuotta. Vuotuisen käytännön mukaan sovimme tavoitteet ja minun valtani rajat."
Rantsilassa ongelmat tuodaan esille
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Kirsti Linna myöntää sosiaali- ja terveystoimen vievän paljon kunnan varoja, mutta ei toisaalta käsitä, miksi ongelmat pitäisi kunnanjohtajan niskaan laittaa. Hänen mukaan päättäjillä, luottamusmiehillä, on enemmän syytä katsoa peiliin. Eikä kunnan varoja missään nimessä ole haaskattu, vaan toteutettu lähtökohtaa ja päätöstä, jonka kunnan kaikki ihmiset hoidetaan.
Toisaalta erikoissairaanhoidon puolella muutama hoidoiltaan kalliimpi sairaus voi sekoittaa pienen kunnan talousarvion menopuolen kokonaan. Ongelman on se, ettei kuntalaisten sairastumista voi mitenkään ennustaa.
Linna muistuttaa, että Rantsila ei ole ainoa kunta, jossa taistellaan näiden talousongelmien kanssa, mutta Rantsilassa ongelmat tuodaan reilusti esille.
Kunnanjohtajaa kohtaan lähtevän kritiikin pääasiallisena syynä Linna pitää sitä, että kaikki eivät aina tykkää kunnanjohtajan tavasta toimia ja paimentaa luottamusmiehiä.
Aikoinaan pitkään valtuutettuna ja kunnanvaltuuston puheenjohtajanakin toiminut Raimo Karpakka uskoo Linnan tavoin ongelmien liittyvän enemmän kunnanjohtajan persoonaan kuin itse päätöksiin.
"En usko, että siinä yleisesti ottaen olisi jotain ajojahtia kunnanjohtajaa kohtaan. Joskus tulee ilmeisesti sanottua asioista reippaammin kuin olisi tarvetta. Kunnan johtaminen ei mitenkään helppoa ole eikä supermiehiä ja -naisia tule."
Kuntakehitys- ja tutkimusyksikön päällikkö Kaija Majoinen Kuntaliitosta muistuttaa, että kritiikki tavallaan kuuluu kunnanjohtajien toimenkuvaan. Useimmiten taustalta löytyvät taloudellisten reunaehtojen ja palvelurakenteiden muutokset, jolloin kunnilla on vaikeuksia turvata peruspalveluja.
"Supistukset ja muutokset tavallaan kulminoituvat kunnanjohtajiin, vaikka päätösten todelliset syyt ovat jossakin muualla", hän sanoo.