Perämeren rantojen kaavoitustilanne on pääosin hyvä. Läänin pohjoisrajalta Kuivaniemeltä aina Raaheen saakka Hailuoto mukaan lukien on kunnissa laadittu oikeusvaikutteiset varsin tuoreet rantayleiskaavat. Kalajoella on myös valtakunnallisen matkailukeskuksen vuoksi satsattu paljon rantojen suunnitteluun.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen maankäyttöpäällikön Tapio Tuuttilan mukaan hyvin vanhan kaava-aineiston varassa ollaan Raahen kuntakeskuksen eteläpuolisella alueella ja Pyhäjoella. Kun ranta-alueella on vain hyvin yleispiirteinen kaava, jossa ei kiinteistökohtaisesti ole mietitty asioita, voi esimerkiksi poikkeusluvan saaminen olla hankalaa.
Nyt Pyhäjoella mietitään, olisiko 1980-luvun puolivälissä laadittua rantayleiskaavaa ajantasaistaa. Mittaa ranta-alueella on noin 65 kilometriä. Aluearkkitehti Timo Jokelaisen mukaan Pyhäjoella tilanne on se, että ranta-alueista valtaosa on jakokuntien omistuksessa.
"Ranta-alueita on hyvin vähän yksityisten omistuksessa."
Suunnittelutyö kestää joka tapauksessa vuosia. Kaavoitustyön tavoitteena on luonnollisesti ensin selvittää olemassa oleva tilanne sekä lähteä sen pohjalta suunnittelemaan asioita eteenpäin. Uusien rakennuspaikkojen löytäminen on todennäköisesti aika hankalaa, sillä Jokelaisen mukaan Pyhäjoen ranta-alue näyttää tällä hetkellä melkoisen täyteen rakennetulta.
"Ei ainakaan voi olettaa sitä, että uusia rakennuspaikkoja ilmaantuisi satamäärin, arvioisin, että niitä löytyy selkeästi vähemmän."
Jokelaisen ja Tuuttilan mielestä vaiheittain etenevän kaavoitustyön yhteydessä voidaan myös miettiä niin sanotusti toiseen riviin rakentamista, jolloin useammalle paikalle voitaisiin tarjota kunnollinen yhteinen ranta-alue. Toki jo nyt Pyhäjoella on rakennettu kiinteistöjä hieman kauemmaksi rannasta.
"Kaavoitustyön avulla nähdään muun muassa se, että onko täydennysrakentamiseen mahdollisuuksia", Jokelainen sanoo.