Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojelusosasto on huolissaan elintarvikekaupan kassojen ranne- ja olkapäävammojen voimakkaasta lisääntymisestä.
Keskisuuressa kaupassa virtaa yhden kassan kautta työvuoron aikana 4 000-5 000 kiloa tavaraa. "Ranteet ja olkapäät ovat kovassa rasituksessa, kun kassanhoitajat kääntelevät asiakkaiden ostoksia automaattisen laserlukijan alla ja työntävät ne toisella kädellä eteenpäin liukuhihnalla", lääkintöneuvos Heikki Savolainen ministeriön työsuojeluosastolta kertoo.
Samojen nivelten ja lihasten toistoliikkeet ja käsien pitäminen tuntikausia koholla aiheuttavat nivelten kipua ja turvotusta, jännetulehdusta ja niskasärkyä sekä verenkierron heikkenemisestä johtuvaa lihasten väsymistä. Pitkään jatkuvat rasitusoireet johtavat työperäisten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien syntyyn.
Rasitusta voidaan vähentää järjestämällä riittävästi taukoja ja kierrättämällä työtä. Heikki Savolaisen mukaan työn kierrättäminen on elintarvikekaupoissa kuitenkin osoittautunut vaikeammaksi kuin monilla muilla aloilla. Kassat eivät itsekään mielellään luovu omasta työpisteestään.
Nykyaikaisilla kassapöydillä työntekijä voi välillä vaihtaa puolta ja lepuuttaa väsynyttä kättään. "Puolen vaihtaminen ei kuitenkaan vähennä rannerasitusta. Pakkaukset on edelleen käännettävä käsin laserlukijan alle. Työ on nopeatempoista, eikä käsiä voi tukea mihinkään", ylitarkastaja Hannu Stålhammar ministeriöstä kertoo.
Niska- ja selkävaivoja podetaan myös varaston puolella. Käsikaupan varastossa kuormia purkavilla varastomiehillä on paljon tule-sairauksia, jotka Heikki Savolaisen mukaan johtuvat huonoista työasennoista ja raskaista nostoista.
Lentokonelastaajilla
14 000 kilon kuorma
Koneellistumisen myötä raskaat työt ovat vähentyneet, mutta hartiavoima on yhä monilla aloilla korvaamaton. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto selvitti taannoin lentokonelastaajien työn kuormittavuutta ja päätyi hämmästyttäviin lukuihin.
"Yksi lentokonelastaaja käsittelee neljäntoista tunnin työvuoron aikana 12 000-14 000 kiloa matkalaukkuja, rahtia ja postia. Vaikka kontit siirtyvät nykyisin mekaanisesti ruumaan, laukut ja osa rahdista on edelleen nosteltava käsin. Pienten koneiden ruumassa on korkeutta alle metrin. Työasennot voivat olla todella hankalia", ylitarkastaja Stålhammar kertoo.
Työ valikoi tekijänsä. "Lastaajat ovat nuoria, riskejä miehiä. Parissa vuodessa karsiutuvat pois ne, jotka eivät jaksa. Tutkimme myös palautumista taukojen aikana. Jopa viiden minuutin levossa lastaajien selkälihakset rentoutuivat ja lihasten verenkierto elpyi."
Raskaan työn rasittavuutta lisää usein se, että työtä tehdään kesät talvet kylmissä, vetoisissa ja kosteissa oloissa, rakennuksilla, varastoissa, satamissa ja lentokentillä.
Vanhuksia raahataan
kuin säkkejä
Työsuojeluhallinnon tekemät tutkimukset osoittavat, että kaikkein raskainta työtä tekevät Suomessa kuitenkin hoitoalalla työskentelevät naiset.
"Selkää ja niveliä rasittavat vaikeat työasennot ja toistuvat painavat nostot ovat jatkuvaa arkea vanhainkodeissa ja kotisairaanhoidossa. Kuormitusta vähentäviä työasentoja ja apuvälineitä on kehitetty runsaasti, mutta monissa laitoksissa pidetään jääräpäisesti kiinni vanhoista menetelmistä", Tampereella sijaitsevan työsuojelunäyttelyn johtaja Sinikka Forelius kertoo.
Kysymys ei ole vain työturvallisuudesta. "Vanhuksia raahataan kainaloista ja nostellaan kuin säkkejä kalsareiden reunoista pidellen. Se on ihmisarvoa alentavaa ja tuottaa usein vanhukselle kipua."
Vanhakantaisia työtapoja perustellaan kiireellä. Myös potilaat voivat vastustaa apuvälineiden käyttöä ja vaativat, että hoitaja tekee työn. "Esimerkiksi Hollannissa on aina käytettävä apuvälineitä, jos potilaan nostoon tai siirtoon tarvitaan kaksi hoitajaa. Näin on, vaikka potilas vastustaisi", Hannu Stålhammar kertoo.